BIOS-podcast

Studiossa vieraana Laura Wiman, jonka kestävyystieteellinen väitöskirja hitaan talouskasvun ja hyvinvointivaltion suhteesta herättää ansaitusti huomiota. Tere Vadén ja BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas keskustelevat Wimanin kanssa väitöskirjan taustoista, menetelmistä ja tuloksista. Mitä oletetuista talouskasvupakoista pitäisi ajatella? Miksi hidasta tai olematonta talouskasvua on syytä tutkia? Entä miksi pieni on kaunista mallinnuksessa, esimerkiksi juuri kestävyystieteen saralla? Laura Wiman: “Endogenous system perspectives : economic growth dependence and sustainable change” https://helda.helsinki.fi/items/4dd47e5f-457e-4a94-a110-314bdf5d764a

Syksyn podcastit aloittaa keskustelu Amos Wallgrenin ja Jooseppi Räikkösen teoksesta Palavan maailman politiikka (Into, 2026). Tuore kirja ponnistaa ilmastoliikkeiden, erityisesti Elokapinan, kokemuksista ja ajankohtaisesta poliittisesta tilanteesta -- unohtamatta kriisejä yhä tiheämmin aiheuttavaa ilmastonmuutoksen kiihtymistä. Ville ja Tere haastattelevat Amosta kirjan teemoista, sen taustoista ja analyyseistä -- miksi ja millaista politiikkaa tarvitaan, kun ensimmäiset taistelut ilmastonmuutosta vastaan on hävitty? Amos Wallgren & Jooseppi Räikkönen, Palavan maailman politiikka https://intokustannus.fi/kirja/palavan-maailman-politiikka/ Ville Lähde: Millaisia ilmastoliikkeitä tarvitaan kuumenevassa maailmassa? http://bios.fi/millaisia-ilmastoliikkeita-tarvitaan-kuumenevassa-maailmassa/ Mitä Suomen ympäristöliikkeen tulisi seuraavaksi tehdä? https://mitatulisitehda.fi/mita-suomen-ymparistoliikkeen-tulisi-seuraavaksi-tehda/

Ville ja Tere käsittelevät viime aikojen keskusteluneiheita ilmastotutkimuksen ympärillä. Mittaukset viittaavat siihen, että ilmaston lämpeneminen on kiihtynyt. Onko näin ja jos, niin miksi? Asiasta kirjoitetaan artikkeleita ja kiistellään julkisuudessa. Mistä kiista kertoo ja miten sitä pitäisi tulkita? Missä tiedeviestintä on onnistunut paremmin ja missä huonommin? Entä miksi "kauhuskenaario" RCP8.5 laitettiin eläkkeelle kevään mittaan? Lopuksi vielä asiaa käynnistyvästä el Nino-ilmiöstä. https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti-2/ https://bios.fi/ilmaston-lampeneminen-kiihtyy-mutta-kuinka-paljon-ja-miten-pysyvasti/ https://www.carbonbrief.org/factcheck-trumps-false-claims-about-the-ipcc-and-rcp8-5-climate-scenario/ https://www.ilmatieteenlaitos.fi/puheenvuoro/6GqkeryimopOS7dGCgYhBY

Miten radikaali omavaraisuus näyttäytyy nettikeskustelussa? Mitä suhtautuminen omavaraisuuteen kertoo siitä, mitä pidetään normaalina ja hyväksyttävänä? Näitä kysymyksiä tutkitaan Olli Herrasen ja Tere Vadénin artikkelissa "Conditions of Possibility for Deep Social Change—Imaginaries Concerning Normality in a Finnish Online Discussion on Self-Sufficiency", josta podcastissä heidän lisäkseen keskustelee Ville Lähde. Artikkeli käsittelee Helsingin Sanomien nettikeskustelua vuonna 2008 ja 2018 julkkaistuista lehtijutuista, jotka koskevat Valtimolla omavaraisesti elävien Lasse Nordlundin ja hänen perheensä elinkeinoja ja sen tausta-ajatuksia. Artikkeli: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1111/ruso.70036 Olli Herranen ja Tere Vadén, Arkiymmärrys ja omavaraisuus. Havaintoja yhdestä omavaraistaloutta koskevasta keskustelusta https://www.researchgate.net/publication/323258663_Arkiymmarrys_ja_omavaraisuus_Havaintoja_yhdesta_omavaraistaloutta_koskevasta_keskustelusta Olli Herranen ja Tere Vadén, Self-sufficiency…

Wim Carton ja Andreas Malm ovat kirjoittaneet tuplateoksen ilmastonmuutoksen politiikasta juuri tällä hetkellä. Oveshoot kertoo, miten ajatus turvarajojen ylittämisestä ja sitten takaisin palaamisesta tuli hyväksytyksi -- kaikista riskeistä huolimatta. Long Heat puolestaan kertoo, mistä ilmastokamppailuissa taistellaan nyt, kun aiemmin määriteltyjen turvarajonen suhteen on "liian myöhäistä". Jaksossa Ville Lähde ja Tere Vadén käyvät kirjojen väitteet läpi askel askeleelta. Lisälukemistoa: Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot” https://bios.fi/miten-maailma-ajettiin-ilmastokatastrofiin-andreas-malmin-ja-wim-cartonin-teos-overshoot/ Ville Lähde: Myöhäisten aikojen ilmastokamppailut – Wim Cartonin ja Andreas Malmin teos The Long Heat https://bios.fi/myohaisten-aikojen-ilmastokamppailut-wim-cartonin-ja-andreas-malmin-teos-the-long-heat/ Ville Lähde:…

Sota Yhdysvaltain, Israelin ja Iranin välillä on johtanut muun muassa Hormuzin salmen sulkemiseen. Mitä seurauksia sululla on energia- ja materiaalivirtoihin, eri puolilla maailmaa? Mitä taaphtuu nyt ja mitä pidemmällä tähtäimellä? Studiossa asiaa pohtivat Ville Lähde ja Tere Vadén. Lisälukemistoa: https://www.phenomenalworld.org/analysis/war-on-iran/ https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-436-unseasonal-war-how https://adamtooze.substack.com/p/chartbook-437-unseasonal-war-2-europe https://www.argusmedia.com/en/news-and-insights/latest-market-news/2804990-se-asia-s-ev-push-intensifies-as-energy-crunch-drags-on https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/trump-gulf-oil-crisis https://www.theguardian.com/world/2026/apr/03/visual-guide-gulf-fertiliser-blockade https://www.aljazeera.com/features/2026/4/7/how-pakistans-solar-boom-is-shielding-it-from-worst-of-iran-war-crisis https://yle.fi/a/74-20217749 The crises inherent in the success of the global food system https://doi.org/10.5751/ES-14624-280416 Adam…

Studiossa Teemu Kaskisen romaanista Yö ja usva keskutelemassa kirjailija itse, Tere Vadén, Tero Toivanen ja Antti Majava. Avainromaani kertoo metsän, metsätieteen ja metsätutkijan maailmasta 1900-luvun jälkimmäisen puoliskon Suomessa.

BIOS-tutkijoiden artikkelissa “Mastering emissions, masking sinks: Finnish Energy-intensive Natural Resource-based Industries low-carbon roadmaps” (https://link.springer.com/article/10.1186/s12302-026-01338-3) tarkastellaan suomalaisten teollisuudenalojen vähähiilisyystiekarttoja. Teollisuuden päästöjen laskiessa hiilinielut ovat huvenneet, minkä vuoksi kansalliset nettopäästöt eivät ole vähentyneet. Tämän taustalla nähdään kaksi keskeistä ongelmaa. Ensinnäkin, teollisuudella ei ole insentiiviä vähentää käyttämänsä puun määrää, koska nielujen vähentymisen seuraukset eivät koidu teollisuuden maksettavaksi vaan ovat kansallisilla harteilla. Toiseksi, koska nielujen heikkenemistä ei huomioida tiekartoissa ja koska niistä puuttuu alojen keskinäinen koordinaatio, ne vähähiilisyyspyrkimyksestä huolimatta päätyvät vaarantamaan hiilineutraalisuustavoitetteen. Artikkelissa esitetään myös karkea arvioi metsäteollisuuden vaikutuksesta Suomen nettopäästöihin. Metsäteollisuuden (fossiiliset) bruttopäästöt ovat muita…

Ville ja Tere esittelevät tuoreen tutkimusartikkelin, syksyllä 2025 Alue ja Ympäristö-lehdessä julkaistun tutkimuksemme “Onko talouskasvun ja ympäristöpaineiden irtikytkennässä onnistuttu? Tapaus Suomi”. Irtikytkentä on jälleen otsikoissa: voisiko talouskasvua kuitenkin jatkaa, kunhan vaan ympäristöthaitat saada vähenemään, eli “irtikytkettyä” talouskasvusta? Artikkelissa on kaksi osaa. Ensin käsitteellinen: koska ekologiset turvarajat on monin kohdin jo ylitetty, on ainut järkevä tavoite absoluuttinen, riittävän nopea ja jatkuva irtikytkentä. Tämä on paljon vaativampi tavoite, kuin usein kuvitellaan. Toiseksi empiirinen: määrittelemme Suomelle, mikä voisi olla ekologisen kestävyyden mahdollistava onnistunut irtikytkentä, ja laskemme ilmastopäästöjen ja luonnonvarojen kulutuksen suhteen, mitä noiden tavoitteiden saavuttaminen tarkoittaisi. Kasvihuonekaasupäästöissä: nykyisen irtikytkennän vauhdin kolminkertaistamista. Luonnonvarojen kulutuksessa: kulutuksen vähentämistä noin neljäsosaan nykyisestä ja samalla…

Podcastin kuulijoille tuttu 12 käsitettä maailmasta saa kirjallisen muodon, kun huhtikuussa ilmestyy niin & näin -kirjasarjassa Ville Lähteen, Tere Vadénin ja koko BIOS-tutkimusyksikön väen voimin kirjoitettu teos 12 käsitettä maailmasta – käsikirja etenevän ympäristökriisin aikakaudelle. Kirjaa voi ennakkotilata niin & näin -verkkokaupasta tammi-helmikuun ajan -30% alennuksella: https://kauppa.netn.fi/sivu/tuote/12-kasitetta-maailmasta/5539383%C2%A0

Ensimmäinen podcast BIOSin uusista tiloista Sofiankadulta! Mihin BIOS tarvitsi uudet tilat? Entä mikä on samassa osoitteessa ja osin samoin voimin toimiva Industrial Foresight Studio? Mitä studio tekee, mihin se pyrkii, ja miten se liittyy BIOSin muuhun toimintaan? Ville Lähde, Tere Vadén ja Paavo Järvensivu kertovat uusista tuulista ja alkavista hankkeista.

Ilmastonmuokkaukseen (varsinkin laajamittaiseen) liittyy niin paljon epävarmuuksia että se on valtava inhimillisen ja globaalin turvallisuuden riski itsessään. Yksi keskeinen ongelma on ettei yhteiskunnallisista ja ihmisiin kohdistuvista riskeistä ole juurikaan tutkimusta. Tällä hetkellä ei myöskään ole olemassa mitään kansainvälistä ja yhteisesti sovittua sääntelymekanismia ilmastonmuokkaukselle. Riskejä aiheuttaa myös se, että harvalla taholla on resursseja laajamittaiseen ilmastonmuokkaukseen; esim SAI edellyttäisi käytännössä mittavan lentokonearsenaalin mobilisoimista ja suurvaltojen ja niiden asevoimien osallistumista. Lähteitä & lisälukemista: UNEP-työpajaraportti https://wedocs.unep.org/handle/20.500.11822/48488;jsessionid=8AA3D67E6D19176DBCFAB80AF670BE04 Riskeistä: https://www.ciel.org/wp-content/uploads/2024/10/CIEL_briefing_The-Risks-of-Geoengineering_October2024.pdf ) Oikeudenmukaiusuudesta:https://www.the-wave.net/geoengineering-human-rights-nightmare/ ) Osa tutkijoista on esittänyt, että tästä…

Ilmastonmuokkauksesta puhutaan yhä enemmän, ja jos aiemmin asiaa käsiteltiin lähinnä kielteisesti tai kriittisesti, myös sitä kannattava keskustelu on yleistymässä. Siksi on erittäin tärkeää sekä levittää tietoa asiasta että selventää keskustelun hämäryyksiä. Ville kirjoitti aiheesta BIOS-blogissa huhtikuussa 2024: https://bios.fi/ilmastonmuokkauksen-hamara-kaatoluokka/ Perusviesti on, että “ilmastonmuokkaus” tai “geoengineering” on niin monenkirjava kaatoluokka, että sinne mahtuu keskenään radikaalisti erilaisia toimenpiteitä. Niiden vertailu samalla viivalla hengessä “Pitäisikö ilmastonmuokkaus sallia vai kieltää?” ei ole mielekästä. Lähdemme liikkeelle kauempaa, ilmastonmuutoksen perusasioista, koska ilmastonmuokkauksesta puhutaan hyvin usein huolimattomasti. Ilmastonmuokkaus “Plan B:nä” ja lehtitekstit, poliitikkojen puheet yms. tyyliin “voisiko tämän hoitaakin helpommin” ovat hyvin yleisiä, ja tutkijoilla on vastuu tässä puheen tarkkuudesta sekä vaikuttamistyössä hahmottaa väistämätön poliittisuus.…

Podcastissä Villen ja Teren vieraina BIOS-ekonomisti Jussi Ahokas ja emeritusprofessori Markku Ollikainen, joka tunnetaan myös Suomen ilmastopaneelin edellisenä puheenjohtajana. Aiheena on ilmastonmuutoksen hinta: miten erilaisia tutkimuksia ilmastonmuutoksen vaikutuksesta talouteen pitäisi ymmärtää? Miten käy talouskasvun ja BKT:n? Miten ilmastonmuutoksen talousvaikutuksia pitäisi ylipäätään tarkastella? Onko maatalous pieni vai suuri osa taloutta? Näitä kysymyksiä tarkastellaan pureutuen myös kahteen tutkimusesimerkkiin, joihin linkit alla. Adrien Bilal & Diego R. Känzig: The Macroeconomic Impact of Climate Change https://www.nber.org/system/files/working_papers/w32450/w32450.pdf Uutisointia tutkimuksesta: https://www.theguardian.com/environment/article/2024/may/17/economic-damage-climate-change-report https://yle.fi/a/74-20101552 Institute and Faculty of Actuaries, University of Exeter: Planetary Solvency – finding our balance with nature…

Onko käynnissä energiasiirtymä tai energiamurros? Paljon puhetta, vähän villoja? Vai onko mullistus nurkan takana? Kumpaakin väitettä esitetään, ja kummallekin on perusteita. Joka tapauksessa on selvää, että missään ei liikuta tarpeeksi nopeasti, ja tämän syiden ymmärtäminen on tärkeää. Jakso käsittelee “ideologioita”, joilla on onnistuneesti torjuttu nopeampaa järjestelmätason muutosta. Keskustelu pohjautuu kahteen kirjaan, joista Ville on kirjoittanut blogissa: Malmin & Cartonin Overshoot sekä Fressozin More and More and More. Lisälinkkejä: BIOS: Miksi päästövähennyksiä ei voi viivytellä? https://www.youtube.com/watch?v=qCuh9AKAkB8 Ville Lähde: Menneestä ei saa oppia energiamurrokseen – Jean-Baptiste Fressozin teos More and More and More https://bios.fi/menneesta-ei-saa-oppia-energiamurrokseen-jean-baptiste-fressozin-teos-more-and-more-and-more/ Ville Lähde: Miten maailma ajettiin ilmastokatastrofiin – Andreas Malmin ja Wim Cartonin teos “Overshoot”…

Taantumus on sana, jota on aikojen saatossa käytetty leimakirveenä. Tässä jaksossa Tero Toivasen johdolla taantumuksen käsite otetaan alustavaksi työvälineeksi nykyisten ideologisten virtausten ja poliittisten mullistusten tarkasteluun. Näyttää selvältä, että autoritaariset voimat tähtäävät yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon piirissä saavutettujen oikeuksien kaventamiseen, mutta mitä ne lupaavat? Jaksossa pohdintaan myös, miksi ilmastopolitiikka näyttää ottavan parhaillaan todenteolla takapakkia ja kysytään, mitä on ilmastoestäminen? Samalla jakso muistuttaa, että ympäristöpolitiikka ja ekologinen ajattelu ei suinkaan aina ole väistämättä progressiivista, vaan ekologisia visioita voi rakentua myös autoritääriselle ja ulossulkevalla perustalle. Jakso on nauhoitettu helmikuun alussa 2025 Lukemistoa: Ekberg ym. Climate obstruction:…

Kestävyys lienee tuttu sana kaikille, mutta mitä on kestävyystiede? Tieteenalan äärelle johdattaa jakson studiovieras, professori Jussi T. Eronen, yksi BIOS-tutkimusyksikön perustajista. Keskustelussa tarkastellaan tämän monitieteisen tutkimusalan syntyhistoriaa ja sen rantautumista myös Suomeen. Kestävyystiede on kehkeytynyt monien tutkimusperinteiden kohtaamisesta, ja jaksossa tutkaillaan sen suhdetta esimerkiksi maapallojärjestelmätutkimukseen ja sosio-ekologisten järjestelmien tutkimukseen. Sen ohella pohditaan myös sitä, mitä kaukaisen historian, ns. "syvän ajan" tutkimus voi antaa nykyisyyden ja tulevaisuuden ongelmien ymmärrykselle. LISÄLUKEMISTOA: Mooney et al. 2013 https://www.pnas.org/doi/pdf/10.1073/pnas.1107484110 Kates et al. 2001 https://www.science.org/doi/10.1126/science.1059386 Liu et al. 2015 https://www.science.org/doi/10.1126/science.1258832 Folke et al. 2016 https://www.jstor.org/stable/26269981 Meadows: Thinking in systems…

Metsäteollisuuden toimintalogiikka poikkeaa monin tavoin muusta Suomen teollisuudesta. Julkisella sektorilla on vahva rooli metsäteollisuuden tukijana ja alalle on myönnetty merkittäviä muista teollisuudenaloista poikkeavia erioikeuksia. Samalla kun muut teollisuudenalat painivat kalliiden päästövähennysten tai päästöoikeusmaksujen kanssa, lankeaa lasku metsäteollisuuden päästöistä veronmaksajien ja muiden alojen maksettavaksi. Jaksossa pohditaan, miten tähän on tultu ja miten tilanteesta päästään ulos? Ilmastotavoitteiden purkamiselle ja luonnolle tuhoisan business as usualin jatkamiselle on olemassa hyviä tai jopa erinomaisia vaihtoehtoja. Metsäsektori voi edelleen muodostua trouble makerin sijasta osaksi ilmasto- ja ympäristökriisin ja myös Suomen taloudellisen stagnaation ratkaisua, kunhan alan epäterveestä hyysäämisestä luovutaan. Jakson vieraana "Metsäsektorin ekologinen siirtymä"-podcastin isäntä Antti Majava. LISÄLUKEMISTOA: BIOS; tiedevetoinen suunnittelu: https://vimeo.com/962148931 Energiamurros…

Luonto ei kestä nykyisenkaltaisia ylikuluttavia, fossiiliselle perustalle rakennettuja yhteiskuntia. Ihmisluonto puolestaan on lujilla kiireellisissä uudistamistarpeissa, jotka koskevat taloutta, tuotantoa ja kulutusta, teknologioita ja kaikkea ihmistoimintaa. Kestävyysmurroksen edistäjäksi ja jopa perustavaksi voimaksi on eri tutkimusaloilla ehdotettu kulttuurista muutosta. Kulttuurin käsitteeseen liittyvän monitulkintaisuuden vuoksi kulttuurisen muutoksen määrittely ei ole helppo tehtävä. Toisaalta merkkejä ympäristön tilaan ja ihmisten luontosuhteisiin liittyvästä kulttuurisesta muutoksesta näkyy yhä enemmän esimerkiksi taiteessa, julkisessa keskustelussa ja ihmisten erilaisissa arjen valinnoissa ja teoissa. Nykyisen vilkkaan ja moninaisen kulttuurikeskustelun joukkoon tarvitaan yhä enemmän sellaisia kulttuurisen muutoksen ääniä, jotka puolustavat luontoa sekä ekologisesti ja sosiaalisesti kestävämpää yhteiskuntaa. Jaksossa on vieraana linturunoudesta aikoinaan väitellyt BIOS-tutkija Karoliina Lummaa.…

Ympäristöpolitiikkaa toteutetaan sääntelyn ja oikeusperiaatteiden, kuten varovaisuusperiaatteen, avulla. Tämä periaate, joka on osa kansainvälistä, kansallista ja EU:n lainsäädäntöä, määrittää riskitason, joka ympäristölle tai terveydelle vaarallisissa hankkeissa voidaan hyväksyä. Jos riskiä ei voida hallita tarvittavalla tavalla ja riski on suhteeton, lupa hankkeelle täytyy evätä. Varovaisuusperiaate korostuu erityisesti teollisten hankkeiden luvituksessa, jossa ympäristölaatunormit ja sääntely asettavat rajan haitallisille vaikutuksille. Pääministeri Orpon hallitusohjelmassa esitetään varovaisuusperiaatteen arvioimista sekä sääntelyn vesienhoitonormien kansalliset joustojen aktivoimista. Nämä joustot voivat mahdollistaa vesistöjä saastuttavien hankkeiden etenemisen, vesienhoitonormien yleiset tavoitteet (kuten kaikkien pintavesien hyvän tilan) vaarantaen. Hallituksen suunnitelmien yhtenä motiivina voidaan nähdä Finnpulp-tapaus, jossa lupa evättiin vesienhoitonormien ja varovaisuusperiaatteen perusteella.…

Ympäristökriisi on poliittisissa puheissa alettu nähdä yhä enemmän turvallisuuskysymyksenä. Elinympäristöjen heikkeneminen ja esimerkiksi äärisäät uhkaavat ihmisiä ja yhteiskuntien toimintaa yhä selvemmin ja konkreettisemmin, eikä vaikutuksia voi enää kuitata vain synkän tulevaisuuden maalailuna. Suorien vaikutusten, kuten tulvien, kuivuuksien ja myrskyjen lisäksi ympäristötekijät yhdistyvät yhteiskunnallisten ja taloudellisten muutosten kanssa niin sanotuiksi ketjuuntuviksi vaikutuksiksi, joita ovat esimerkiksi tuotanto- ja toimitusketjujen häiriöt, ruokaturvan heikkeneminen, pakotettu muuttoliike ja kasvava poliittinen epävakaus. Toisaalta jos ympäristökriisin hillintätoimet toteutetaan riittämättömästi suunniteltuina ja kiireessä, voivat myös ne aiheuttaa turvallisuutta uhkaavia siirtymävaikutuksia, kuten kasvavaa eriarvoisuutta, poliittisen vastakkainasettelun syvenemistä ja uusiea materiaaliriippuvuuksia. Tärkeää onkin hahmottaa, miten näitä erilaisia turvallisuusuhkia voisi ennakoida tai torjua. Entä…

Tuskin mikään käsite on tässä ajassa enemmän resonoiva kuin talouskasvu. Talouskasvua tavoitellaan ja kritisoidaan, sen puuttumista päivitellään ja sen tulevaisuudesta kiistellään. Mutta mitä jos unohtaisimme talouskasvun käsitteenä kokonaan? Tämä on itse asiassa studiovieraan BIOS-ekonomisti Jussi Ahokkaan ehdotus heti kättelyssä. Ahokkaan toiveesta huolimatta jaksossa keskustellaan talouskasvusta monipuolisesti, ennen kaikkea ekologisen kestävyyden ja kestävyyssiirtymän teemoista käsin. Jos talouskasvusta ei kuitenkaan päästä käsitteenä eroon, miten voisimme käyttää sitä kriittisemmin? Millaisia politiikkahorisontteja tästä avautuisi? Miten talouskasvua kannattaisi mitata? Muun muassa näihin kysymyksiin etsitään vastauksia. LISÄLUKEMISTOA: Jussi Ahokas: Talouskasvu on ja ei ole ekologisesti kestämätöntä – riippuu mistä talouskasvusta puhumme https://sorsafoundation.fi/talouskasvu-on-ja-ei-ole-ekologisesti-kestamatonta/ Hermann Daly: "Our Obsession with Growth Must End"…

Teollisuuspolitiikka on noussut erityisesti Joe Bidenin hallinnon (2021–2025) myötä globaalisti vaikuttavien politiikkaideoiden kärkijoukkoon. Kapeassa katsannossa sillä tarkoitetaan lähinnä valtion avustuksia kotimaisille yrityksille ja näiden yritysten kansainvälisen kilpailuasetelman suojelua. Laajemmin katsottuna teollisuuspolitiikassa on kuitenkin kyse talouden julkisesti ohjatusta rakennemuutoksesta kohti poliittisesti päätettyjä sosiaalisia ja ekologisia tavoitteita. Tämä laajempi näkemys on linjassa tuoreimman tutkimuskeskustelun kanssa, tultiinpa keskusteluun taloustieteestä, oikeustieteestä tai kestävyystieteestä. Toisin kuin BIOS:n ekologisen jälleenrakennuksen lanseeraamisen aikoihin (2019), nyt meillä on käsillä vaikutusvaltainen poliittinen idea ja koeteltuja politiikkatoimia, joiden avulla jälleenrakennuksen kaltainen suuri urakka voidaan toteuttaa. Studiovieraana Paavo Järvensivu. LISÄLUKEMISTOA: Paavo Järvensivu: Lukekaa Draghin raportti https://bios.fi/lukekaa-draghin-raportti/

Ekologinen jälleenrakennus on BIOS-tutkimusyksikön lanseeraama näkymä suomalaisen yhteiskunnan kestävyysmurroksesta. Se on räätälöity täkäläiseen ympäristöön, niin ekologiseen, taloudelliseen kuin kulttuurisuuteen. Laajamittaisen yhteiskunnallisen kestävyysmurroksen visioita ilmestyi kansainväliseen keskusteluun 2010-luvun alkupuolelta lähtien, kun yksilö- ja markkinakeskeinen valtavirta osoittautui yhä ongelmallisemmaksi. Ne pohjasivat kuitenkin pitkälti anglo-amerikkalaiseen mielikuvastoon ja historialliseen kokemukseen, ja BIOS-tutkijat halusivat jotain helpommin tavoitettavaa täkäläiseen keskusteluun. Tässä jaksossa pohditaan, miksi muutosideoiden räätälöinti paikallisiin oloihin on niin tärkeää ja mitkä ovat ekologisen jälleenrakennuksen ydinpiirteitä. BIOS-kirjallisuutta ekologisesta jälleenrakennuksesta: BIOS, Ekologinen jälleenrakennus -sivusto https://eko.bios.fi/ BIOS, Siirtymäpolitiikan kojelauta -sivusto https://kojelauta.bios.fi/ BIOS, Teollisen murroksen suunnittelu -ideapaperi…

Miten ymmärtää elämää ilmastonmuutoksen, pandemian, sotien, logistiikkatukosten, ruokakriisien, luontokadon, äärioikeiston nousun ja teknologisten mullistusten keskellä? “Monikriisi” on noussut nopeasti yhdeksi tavaksi sanallistaa nykymaailmaa. Mutta kuten usein käy sanojen räjähtäessä julkisuuteen, se on saanut monia erilaisia merkityksiä. Yksille monikriisit kuvaavat monenkirjavia tilanteita, joissa lukuisat kriisit osuvat yksiin ja synnyttävät jotain uutta. Toisille monikriisin käsite kuvailee nimenomaan tätä aikaa, ainutlaatuista vaihetta maailmanhistoriassa. Joka tapauksessa se on enemmän kuin vain sitä, että monta asiaa tapahtuu yhtaikaa. Erityinen monikriisin haaste on, miten reagoidaan nopeisiin muuttuviin kriiseihin hukkaamatta näkyvistä pitkän aikavälin tavoitteita, hitaiden kriisien näkökulmaa. Miten luovia myrskyssä ja pitää horisontti silti näkyvissä? LISÄLUKEMISTOA: Ville Lähde, The Polycrisis https://aeon.co/essays/the-case-for-polycrisis-as-a-keyword-of-our-interconnected-times Ville Lähde,…

Sana “antroposeeni” lanseerattiin vuosituhannen alussa, ja laajempaan julkisuuteen se tuli viimeistään kymmenkunta vuotta myöhemmin. Alkujaan tiukan luonnontieteellinen termi viittasi ajatukseen “ihmisen aikakaudesta”, ihmisestä planeetan laajuisena geologisena voimana, joka muokkaa planeetan kasvoja. Hyvin pian sana kuitenkin murtautui moninaisempaan tieteelliseen, yhteiskunnalliseen ja taiteelliseen käyttöön, mikä synnytti myös monihaaraisen kriittisen keskustelun. Jos antroposeeni on “ihmisen” aikakausi, keistä ihmisistä puhutaan, milloin ja missä? Kun geologiassa väännettiin peistä siitä, milloin antroposeeni alkoi, muualla ehdotettiin vaihtoehtoisia käsitteitä kuten kapitaloseeni tai oligoseeni – haluttiin kiinnittää huomioita talousjärjestelmien eroihin ja ihmisten väliseen eriarvoisuuteen. Eikö kuitenkin alkupisteestä tai juurisyystä kiistelyn sijaan olisi tärkeää tunnistaa ympäristöongelmien moninaisuus – ”monta antroposeeniä”, kuten BIOS-tutkijat ovat asian ilmaisseet? Samanlainen ajatus on noussut…

Moderni ajatus jatkuvasta edistyksestä kohti hohtavaa tulevaisuutta on historiallisesti omaleimainen ajatus, mutta se ei ole kummunnut tyhjästä. Tässä jaksossa kaivaudutaan ensin kehityksen ja edistyksen ajatusten historiaan: miten yhtäältä on nähtävissä ideoiden jatkumoa ja toisaalta niiden muovautumista radikaalisti yhä uudelleen, kun kokemus maailmasta muuttuu. Fossiilisten polttoaineiden ja peräkkäisten teknologisten vallankumouksien myötä tuli mahdolliseksi edistysajattelun nykyinen muoto, joka äärimmillään uskoo ihmiskunnan katkaisevan siteensä aineelliseen luontoon, jopa kuolevaisuuteen. Ympäristöajattelussa tätä kuvastaa toistuva ajatus, että “kaikki menee koko ajan paremmin”, joten elämme siksi “parasta mahdollista aikaa”. Tällaiselle pohjalle rakentuu yhä uudelleen yksinkertaistava ja poissulkeva vastakkainasettelu optimismin ja pessimismin välillä. Uusi maailmanaika kuitenkin vaatii tämän vastakkainasettelun ylittämistä. Lopuksi käsitellään sellaisia historiankäsityksiä, jossa edistyksen sijaan…

Tässä jaksossa syvennytään yhtaikaa yksinkertaiseen ja vaikeaan asiaan. Elämme historiallisesti kehkeytyneessä ja kerrostuneessa maailmassa: kaikki nykyinen on siihen juurtunutta, ja kaikki tuleva ponnistaa tästä peritystä tilanteesta. Ympäristökysymyksissä tämä tarkoittaa, että ohjenuoraa ei löydy alkuperäisestä tai muuttumattomasta luonnosta. Ihmisyhteiskunnat ovat aiheuttaneet mittaamatonta vahinkoa muille eliöille, eikä tästä pääse yli eikä ympäri. Asian surkuttelu ei kuitenkaan auta näkemään tietä eteenpäin nykytilanteesta. Paluuta kun ei ole. Peritty tilanne koostuu niin rakennetuista infrastruktuureista kuin muokatuista ympäristöistä, niin syvään juurtuneista tavoista kuin yhteiskunnallisista instituutioista aina talousjärjestelmiin asti. Yhtäältä peritty tilanne rajoittaa: kaikki ei ole mahdollista. Realismin rajoja ei kuitenkaan tule ottaa annettuna. Toisaalta nimittäin olemme myös perineet uusia taitoja, ajatuksia ja tietoa, jolla maailmamme luutuneita rakenteita vastaan voi kamppailla.…

Mitä ovat ruokajärjestelmät, ja miten niiden pitäisi muuttua? Tässä jaksossa sukelletaan ruoan tuotannon, käsittelyn ja kulutuksen monimutkaiseen vyyhteen. Tuotantokeskeisessä ruoka-ajattelussa ongelmana on pohjimmiltaan aina riittämätön tuotanto ja ratkaisu sen kasvattaminen, mikä luo mahdottomalta vaikuttavan ristiriidan ympäristökriisin kanssa. Tuotatokeskeisyyden ongelmalliset oletukset paljastuvat kuitenkin, kun tarkastellaan nälän ja ruokaturvan problematiikkaa. Ruoan puute on joskus ongelma, mutta harvoin se on ongelmien juuri. Nälkää on myös runsauden keskellä. Ongelmien tarkastelu globaalien tuotanto- ja kulutuslukujen valossa viekin harhaan: on ymmärrettävä paikallisten ja alueellisten ongelmien erityisluonnetta. Asiaa mutkistaa se, että elämme yhtaikaa globaalisti verkottuneessa yhdessä ruokajärjestelmässä mutta samalla keskellä lukuisia radikaalisti erilaisia ruokajärjestelmiä, joiden keskinäiset suhteet ovat eriarvoiset. Globaaliin optimoituun työnjakoon, tiiviiseen kauppaan ja taloudelliseen…

Ympäristökeskustelussa toistuu tiuhaan väite, että väestönkasvu on ongelmien alkujuuri. Usein valitetaan myös, että väestöstä ei puhuta, ja peräänkuulutetaan “kovia keinoja”. Tässä jaksossa pureudutaan väestökehitystä koskeviin väitteisiin ja virheellisiin uskomuksiin. Onko käynnissä globaali väestöräjähdys? Ei, vaan globaali eriytyminen, jossa väestömäärä vähenee tai vakautuu yhtäällä ja kasvaa toisaalla. Sitkeän paikallisen kasvun taustalla on lisäksi tekijöitä, joihin puuttuminen vaatii ennen kaikkea “pehmeitä” keinoja, laajapohjaisen inhimillisen hyvinvoinnin turvaamista. Väestöennusteisiin onkin leivottu sisään oletuksia tulevien vuosien kehityksestä, ja siksi ne poikkeavat toisistaan rajusti. Väestömäärän ja ympäristövaikutusten suhde ei sekään aukea simppelillä kertolaskulla. Väestöasioita pitää oppia ymmärtämään paremmin, jotta päästään yli sitkeistä harhaluuloista. Tunnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen soundcloud.com/biosresearch/sets/12-kaesitettae-maailmasta Lisälukemistoa: BIOS-uutiskirje…

Ympäristökriisi on yhtaikaa ykseys ja moneus. Ympäristöongelmia on valtava kirjo, eikä niistä ole löydettävissä mitään yhtä kaikkia yhdistävää tekijää. Ne vaihtelevat paikallisista globaaleihin, ja hetkellisistä historiallisesti kertautuviin. Ongelmien syyt ovat myös monenlaisia, minkä vuoksi tietynlaisia ympäristöongelmia ovat kohdanneet yhteiskunnat kautta historian, kun taas toiset ovat leimallisia nykyajalle. On ongelmia, jotka ovat tyypillisiä köyhyydelle ja turvattomuudelle ja toisaalta tiukasti vaurauteen ja ylikulutukseen kytkeytyviä. Kuitenkin tämän kaiken kirjavuuden ohella on ilmeistä, että elämme laajan ympäristökriisin aikakaudella. Ongelmat nivoutuvat toisiinsa ja vahvistavat toisiaan, ja globaalin talouden verkosto hävittää etäisyyksiä. Miten tätä moneuden ja ykseyden jännitettä pitäisi hahmottaa? Ja mitä ongelmia kumpuaa siitä, että poliittisesti on vahva paine pakottaa moninaisuus selkeisiin yksittäisiin mittareihin? Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen…

Rajaton aineellinen kasvu rajallisella planeetalla on mahdotonta, mutta miten asiat oikeastaan käyvät niukoiksi? Arkisesti ajatellen niukkuus on sitä, että jokin loppuu kesken. Tankki on tyhjä, kaivo kuivuu, kultasuoni tyrehtyy.... Tällainen absoluuttinen asioiden puute on kuitenkin vain yksi niukkuuden ulottuvuus. Tässä jaksossa tarkastellaan niukkuuden suhteellisuutta ja sen ekologisia ulottuvuuksia. Pähkinänkuoressa: jotain luonnonvaraa voi olla olemassa runsaasti, mutta se käy niukaksi suhteessa esimerkiksi käyttöönoton kustannuksiin tai käytön ekologisiin seurauksiin. Fossiilisia polttoaineita on kosolti, mutta suurin osa niistä pitää jättää maan uumeniin. Merenpohjan metallit ovat monille El Dorado, mutta niiden keruu tuhoaisi ikuisiksi ajoiksi hiljaisen elämän maailman. Myös luonnonvarojen uusiutuvuus on laaja kysymys: “kestäväkin” käyttö voi vaurioittaa niitä elämän järjestelmiä, joihin uusiutuminen nojaa. Ekologisesti viisas elämä vaatii moniulotteista niukkuuden ymmärrystä, mutta taloudelliset…

Vaurauden ympäristökuorma on raskas. Luonnonvarojen ja ympäristöongelmien virrat kulkevat maailmassa eriarvoisesti: hyötyä enemmän yksille, haittoja enemmän toisille. Tutkimus toisensa jälkeen osoittaa, miten maailman vauraan vähemmistön ekologinen kuorma on suhteettoman suuri. Tutkimusasetelman vaihtelevat, mutta pääviesti pysyy samana, ja todistusaineisto on vahva. Liian vahva keskittyminen ylikulutukseen voi kuitenkin häivyttää näkyvistä sen, että kaikkien ihmisten arkisen elämän ylläpitäminen vie sekin valtavasti energiaa ja luonnonvaroja. Tämäkin ympäristökuorma on mittava. Määrän lisäksi on siis hahmotettava laatu. Välttämättömiä inhimillisiä tarpeita voidaan tyydyttää lukuisin eri tavoin, joiden ympäristövaikutusten erot ovat valtaisat. Ylikulutuksen, vaurauden ja oikeudenmukaisuuden ohella on katsottava niitä tarpeentyydytyksen järjestelmiä, joiden piirissä me kaikki syömme, liikumme, asumme, tervehdymme, saamme vaatetta päällemme tai kerrytämme oppimista ja kulttuuria. Ilman tätä näkökulmaa emme voi…

Jokainen elävä olento, sekä jokainen ihmisyhteisö, tarvitsee ainetta ja energiaa ympäröivästä maailmasta elääkseen, uusiutuakseen – ja myös muuttuakseen. Tämä on aineenvaihduntaa, eli kirjaimellisesti aineen vaihtamista itsen ja muun maailman välillä, ja se on kaiken elämisen luonnonvälttämättömyys. Aineenvaihdunnassa myös olennon rajat maailmaansa sumentuvat: esimerkiksi ihmisen aineenvaihdunta nivoutuu osaksi monenlaisia työkaluja ja instituutioita. Aineenvaihdunnan rihmasto voi kurottaa kauas, maailman toiselle laidalle. Tarkastelemalla yhteiskuntien sosio-ekologista aineenvaihduntaa voidaan myös hahmottaa paremmin, miten yhteiskunnat kautta historian ovat olleet hyvin erilaisia ja miten omaleimainen moderni globaali maailmantalous on. Ekologisten kriisien äärellä fossiilitaloudessa kasvaneiden yhteiskuntien täytyy muuttaa aineenvaihduntaansa perusteellisesti, muuttua toisenlaisiksi olennoiksi. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen Lisälukemistoa: BIOS-tutkimusyksikkö, Maailman aineksen käyttö…

Mitä on elämä? Miksi planeetta, jossa on elämää, on niin ainutlaatuinen paikka? Elämä ei vain saavu jonnekin, vaan se muokkaa väistämättä ympäristöään ja ylläpitää oman olemassaolonsa edellytyksiä. Tämä on yhteistä kaikelle elämälle, myös ihmisen toiminnalle, mutta miten ajatella ympäristökriisiä tämän valossa? Vahva erottelu luonnollisen ja luonnottoman ei auta – sillä ympäristöongelmat ovat mahdollisia taustalla olevien luonnonprosessien vuoksi. On pureuduttava yksityiskohtaisemmin siihen, millaisia vaikutuksia ihmisyhteisöjen toiminnalla on ollut ympäristöönsä, eri aikoina ja eri alueilla. Kun tavoitellaan kestävämpää elämää, ei tule pyrkiä vakaaseen tasapainoon vaan kykyyn muuttua, sopeutua ja muokata itseään. Tunnnusmusiikki ja kuvat: Tuomas A. Laitinen https://bios.fi/podcast-sarja-kaksitoista-kasitetta-maailmasta Lisälukemistoa: Yrjö Haila, “Jätteet ja nielut” https://netn.fi/fi/artikkeli/jatteet-ja-nielut Ville Lähde, “Life matters everywhere”…

Äänitallenne BIOS-festivaalin puheohjelmasta torstaina 13. lokakuuta 2022. Välisoitot Timo Lassy. 0t 0min Tervetuloa (Karoliina Lummaa) 0t 5min Maailman tila ja Suomi (Ville Lähde) 0t 25min Teollisen murroksen tiedevetoinen suunnittelu (Paavo Järvensivu) + videokommentit Ilmastopaneeli, Kestävyyspaneeli, Luontopaneeli 1t 00min Politiikkapaneeli (Tero Toivanen): Atte Harjanne (vihr), Hilkka Kemppi (kesk), Mai Kivelä (vas), Matias Mäkynen (sdp) ja Saara-Sofia Sirén (kok) 1t 50min Mediapaneeli (Julia Jousilahti, Demos Helsinki): Tuomas Niskakangas (HS), Maija Elonheimo (YLE), Timo Harjuniemi (Demos Helsinki) 2t 30min BIOS-ekonomisti (Jussi Ahokas) 2t 45min Yleisökysymykset ja -kommentit

Keskustelemassa europarlamentaarikot Miapetra Kumpula-Natri (SDP), Ville Niinistö (VIHR) ja videokommentilla Silvia Modig (VAS) sekä tieteen edustajana Tuotannon ja kulutuksen keskuksen johtaja, professori Jyri Seppälä (SYKE). Keskustelun erityisteemana on metsien käytön sovittaminen ympäristön ja ilmaston kannalta kestäviin raameihin. Keskustelu pidettiin Eurooppa-salissa (Helsinki), 9.9. 2022 Ks. myös https://youtu.be/EYjja_sFWUI

Keskustelemassa ovat europarlamentaarikot Mauri Pekkarinen (KESK), Sirpa Pietikäinen (KOK) ja Nils Torvalds (RKP) sekä tieteen edustajana johtava asiantuntija Jyri Maunuksela (LUKE). Keskustelun erityisenä painopisteenä ovat uusien biojalostusteknologioiden potentiaalit sekä yritysten ja julkisen sektorin yhteistyö potentiaalien hyödyntämisessä. Keskustelu pidettiin 9.9. 2022. Ks. myös https://youtu.be/bRncLQXDTW4

Sarjan kymmenes jakso poikkeaa aikaisemmista: nyt äänessä ovat Antti Majavan johdolla BIOS-tutkijat, jotka palaavat sarjan teemoihin, jakso jaksolta. Mitä olemme kuulleet, mitä oppineet? Mitkä kysymykset nousevat esiin? Ja ennen kaikkea, mitä pitäisi tehdä ja kenen? Metsissä ratkeavat monet suomalaisen maan- ja resurssien käytön keskeiset kysymykset ja metsät ovat suuressa roolissa ilmastokriisiin vastaamisessa ja luonnon monimuotoisuuden turvaamisessa. Metsänomistajien asema korostuu ja metsäteollisuudella on tärkeä taloudellinen tehtävä myös tulevaisuudessa. Mitä riskejä ja mahdollisuuksia on näkyvissä? Kuva: Antti Majava https://bios.fi/metsapodcast/

Sarjan yhdeksännessä jaksossa keskustellaan metsien käytön ekologisen kestävyyden takeena toimivista sertifikaateista ja erityisesti parhaillaan päivitettävästä PEFC -sertifikaatista, johon kuuluu 90% Suomen talousmetsistä. Keskustelemassa ovat Aalto-yliopiston vastuullisen liiketoiminnan professori ja Suomen Kestävän kehityksen asiantuntijapaneelin jäsen Minna Halme sekä Helsingin yliopiston metsätieteen vanhempi yliopistonlehtori Timo Kuuluvainen. https://bios.fi/metsapodcast/

Sarjan kahdeksannessa jaksossa hahmotetaan metsäsektorin toimintaympäristön muutosta metsätalouden ja metsänomistajan näkökulmasta. Keskustelemassa ovat Helsingin yliopiston maatalous-metsätieteellisen tiedekunnan työelämäprofessori ja Euroopan metsäinstituutin vanhempi tutkija Lauri Hetemäki sekä Itä-Suomen yliopiston Metsätalouden suunnittelun professori Timo Pukkala. Kuva: Aamusumua Keravanjoella. Simo Räsänen, Wikimedia Commons. https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcast -sarjan seitsemännessä jaksossa hahmotellaan, miltä suomalainen metsäsektori näyttää sijoituskohteena ja miten EU:n ilmasto- ja monimuotoisuustavoitteet sekä tämän vuoden alusta voimaan astunut EU-taksonomia, eli asetus kestävän rahoituksen kriteereistä, vaikuttavat metsien käyttöön. Pohdimme myös, miten metsäsektorille asetetut ilmasto- ja ympäristövelvoitteet suhteutuvat muiden sektoreiden tavoitteisiin. Aiheesta ovat keskustelemassa rahoitusalan konkari ja EU-komission neuvonantajaryhmän jäsen Aila Aho, Sitran Ilmasto- ja luontoratkaisut -tiimin asiantuntija Miika Korja sekä Etlassa ja Lukessa työskentelevä ympäristö- ja luonnonvarataloustieteilijä Jussi Lintunen. https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcastin kuudennessa jaksossa keskustellaan metsien käytön vaikutuksesta metsien monimuotoisuuteen ja vastaavasti monimuotoisuuskadon pysäyttämisen vaikutuksista metsäsektoriin. Keskustelemassa ovat Luonnonvarakeskuksen tutkimusprofessori Artti Juutinen ja projektipäällikkö Saija Kuusela Suomen ympäristökeskuksesta. Taustaa keskustelulle luo erityisesti EU:n uusi biodiversiteettistrategia, joka edellyttää Suomessa mittakaavaltaan merkittävää lisäsuojelua, jonka hintalappu voi Suomen Luontopaneelin mukaan nousta jopa yli kuuten miljadiin euroon. https://bios.fi/metsapodcast/ Kuva: Fanny Churberg, Metsänsisusta, 1871 - 1872. Wikimedia Commons/Kansallisgalleria.

Viidennessä jaksossa keskustellaan vetytalouden ja metsäsektorin yhdistämisestä. Keskustelijoina ovat Lappeenrannan-Lahden teknillisen yliopiston (LUT) energiatehokkuusprofessori Jero Ahola ja UPM:n teknologiajohtaja Jyrki Ovaska. Molemmilla on pitkä kokemus vetyteknologian tutkimuksesta ja kehittämisestä niin Suomen kuin EU:n tasolla. https://bios.fi/metsapodcast/

Metsäpodcastin neljännessä jaksossa keskustellaan metsien ja maaperän hiilivirroista ja mahdollisuudesta tukea hiilensidontaa ulottamalla hiilen hinnoittelu myös maankäyttösektorille. Vieraina ovat ympäristötaloustieteilijä ja hiilimarkkinoiden asiantuntija Hanna-Mari Ahonen Perspectives Climate Groupista ja maankäyttösektorin päästövähennysmahdollisuuksiin sekä hiilinielujen lasketaan perehtynyt tutkimusprofessori Raisa Mäkipää Luonnonvarakeskuksesta. https://bios.fi/metsapodcast/

BIOSin Metsä -podcastin kolmannessa jaksossa ovat keskustelemassa Jakob Donner-Amnell, yhteiskuntatieteelliseen metsäsektorin tutkimukseen ja metsäsektorin kehityksen ennakointiin erikoistunut tutkija Itä-Suomen yliopistosta sekä Niklas von Weymarn, Metsä Groupin innovaatioyhtiö Metsä Springin toimitusjohtaja. Päästöoikeuksien ja energian hinnat ovat nousseet tasolle, jonka vielä alkusyksystä arvioitiin toteutuvan vasta vuoden 2030 jälkeen. EU:n ilmasto- ja metsälinjaukset sekä LUKE:n julkaisemat tiedot Suomen metsien vuosikasvun heikkenemisestä eivät todennäköisesti mahdollista hakkuiden kasvattamista nykytasolta. Miten metsäteollisuus vastaa tähän nopeaan toimintaympäristön muutokseen ja tuottaa vähemmällä raaka-aineen käytöllä enemmän lisäarvoa? Molemmat keskustelijat painottivat siirtymää kohti korkeamman jalostusarvon tuotantoa: Metsämateriaalia ei voi käyttää enempää, vaan arvonlisän täytyy perustua tehokkaampaan raaka-aineen käyttöön ja korkeampaan arvonlisään. Ei siitä ole kyse, että pakkausten tai…

BIOSin Metsä-podcastin toisessa osassa Vatajankoski OY:n toimitusjohtaja Pekka Passi ja VTT:n johtava tutkija Eemeli Tsupari ruotivat energiamarkkinoiden tilaa, sähkön hintavaihteluiden syitä ja metsäteollisuuden roolia ilmastotavoitteiden myllertämässä toimintaympäristössä. https://bios.fi/metsateollisuus-tarvitaan-mukaan-energiaverkon-tasapainottamiseen/ https://bios.fi/metsapodcast/

• Mitä EU:n uudet ilmastotavoitteet tarkoittavat metsäteollisuudelle? • Paljonko puuta voidaan kestävyystavoitteiden puitteissa käyttää? • Miten tavoite puun käytön lisäämisestä vaikuttaa Suomen kasvihuonepäästötaseeseen? • Millaisia taloudellisia vaikutuksia puun käytön lisääminen potentiaalisesti aiheuttaa eri sektoreilla? • Mitä vaihtoehtoja puun käytön lisäämiselle olisi tarjolla? Keskustelemassa SYKE:n Luonnonvarojen kestävän käytön yksikön päällikkö ja Sampo Soimakallio ja Ympäristöministeriön ilmastoyksikön maankäyttösektorin ilmastotoimista vastaava neuvotteleva virkamies Tuomo Kalliokoski. Antti Majava juontaa. Jinglet: Tuomas A. Laitinen

Erikoisjaksossa pureudutaan WISE-tutkimusprojektin piakkoin valmistuvaan Tulevaisuuden tilannehuone -harjoitukseen, jonka avulla kuntapäättäjät ja -asiantuntijat pääsevät harjoittelemaan kriittistä päätöksentekoa, joka määrittää kunnan tulevaisuutta jopa vuosikymmenten ajan. Internet-pohjaisessa toiminnallisessa työpajassa osallistujien tehtävänä on kunnan ekologinen jälleenrakennus. Podcast-jaksossa harjoituksesta keskustelevat BIOS-tutkija Paavo Järvensivun kanssa dramaturgi Katariina Numminen ja WISE-projektin johtaja, professori Janne I. Hukkinen. WISE-projektin rahoittaa Suomen Akatemian alainen Strategisen tutkimuksen neuvosto. Lisätietoja projektista: https://wiseproject.fi

Europarlamentaarikko Ville Niinistö (vihr.) vieraili elokuun lopussa BIOS-tutkijoiden livepodcast-vieraana Helsingin Vallisaaressa, jossa on kesällä 2021 järjestetty nykytaidetapahtuma Helsinki Biennaali. BIOS:lla on ollut Vallisaaressa tutkimusasema, jossa vierailijoiden nähtävillä on ollut myös BIOS:n laatima siirtymäpolitiikan kojelauta. Jaksossa BIOS-tutkijat Paavo Järvensivu ja Tero Toivanen keskustelevat Niinistön kanssa siirtymäpolitiikan ideasta, Suomen ja Euroopan ilmastopolitiikan tilasta, teollisuuspolitiikan suunnanmuutoksesta ja talouspolitiikan muutostarpeista. Siirtymäpolitiikan kojelauta: https://kojelauta.bios.fi BIOS Helsinki Biennaalissa: https://helsinkibiennaali.fi/artist/bios/ Helsinki Biennaali on avoinna Vallisaaressa 26.9. 2021 saakka: https://helsinkibiennaali.fi/ Kuva: Saara Karhunen / HAM