Sotataidon ytimessä

Mikä tekee arktisesta alueesta Venäjälle erityisen tärkeän? Arktinen alue mielletään usein syrjäiseksi, harvaan asutuksi ja vaikeakulkuiseksi alueeksi. Venäjälle se on kuitenkin paljon enemmän: strategisesti tärkeä toimintaympäristö, merkittävä luonnonvarojen lähde ja mahdollisuus vahvistaa asemaansa kansainvälisessä politiikassa. Tässä jaksossa tarkastelemme Venäjän intressejä arktisella alueella. Millaisia sotilaallisia joukkoja ja suorituskykyjä Venäjällä on Suomen Lapin lähialueilla? Millainen merkitys luonnonvaroilla ja Koillisväylällä on Venäjän strategisille tavoitteille arktisella alueella? Jaksossa keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori evl. Juha Kukkola ja tutkija Milla Olkkonen. Keskustelua moderoi Venäjä-asiantuntija Santeri Leinonen.

Mitä Nato-jäsenyys tarkoittaa Suomen kannalta ja mitä Suomen mukanaolo sotilasliitossa merkitsee liittokunnalle? Tässä jaksossa syvennytään Suomen Nato-jäsenyyttäkäsittelevään teokseen ”Finland in NATO – Perspectives on Strategy”, jonka ovat toimittaneet Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitoksen strategian tutkijat professori Tommi Koivula, apulaisprofessori Matti Puranen ja Antti Seppo. Suomen liittyminen Natoon on puhututtanut valtakunnallisesti, mutta herättänytkiinnostusta myös kansainvälisessä yleisössä. Kysyntään vastaukseksi kirjoitettu kirja avaa Suomen strategista siirtymää pikkuvaltiosta vipuvarsivaltioksi Naton kentällä. Teoksessa 18 eri kirjoittajaa käsittelee Suomen strategisenaseman muutosta, suurvaltakilpailua ja Suomen omaa puolustusmallia suhteessa Naton puolustusrakenteisiin. Teos pyrkii tarjoamaan monipuolisilla lähestymistavoilla vastauksia Suomen Nato-jäsenyyden nostattamiin kysymyksiin. Jakson lopulla sivutaan myös strategiantutkimusta ja nykyajan käsitystä strategisesta…

Tässä jaksossa syvennytään avaruuden sotilaalliseen käyttöön ja tarkastellaan sen merkitystä nykyaikaisessa puolustuksessa. Mitä avaruuden sotilaallinen käyttö käytännössä tarkoittaa? Miten kaupallisen avaruustoiminnan kasvu, teknologinen kehitys ja muuttunut turvallisuustilanne ovat vaikuttaneet avaruuden rooliin puolustuksessa? Millaisia uusia teknologioita ja kyvykkyyksiä avaruustoiminnassa on odotettavissa? Lisäksi jaksossa keskustellaan Suomen nopeasti kehittyvästä roolista avaruustoimijana sekä kansainvälisen yhteistyön merkityksestä. Onko avaruus vain muita suorituskykyjä tukeva ympäristö vai myös itsenäinen strateginen toimintaympäristö? Keskustelijoina avaruussotaopin opettaja, komentajakapteeni Juuso Liekkilä ja Maanpuolustuskorkeakoulun dosentti, VTT:n avaruusviestinnän professori, Marko Höyhtyä. ____ Jakson aiheeseen voi syventyä esimerkiksi seuraavissa julkaisuissa: - Marko Höyhtyä - Satelliittiteknologian merkitys sotilastoiminnassa: Tulevaisuuden ennakointia vuoteen 2035 asti. Tiede ja Ase…

How can startups and emerging technologies contribute to the future of defence? Technological innovation is becoming an increasingly important factor in the development of military capabilities. But how do new ideas move from research and early-stage concepts into technologies that can support real defence needs? This episode of the Military Innovations podcast series focuses on NATO DIANA: NATO’s innovation accelerator connecting startups, researchers, and innovators with defence and security challenges. Associate Professor, Samu Rautio from the Department of Military Technology at National Defence University discuss with Kadri Tammai, NATO DIANA Regional Director, and Markus Häyhtiö, Senior Specialist from VTT’s Dual-Use LaunchPad NATO DIANA Accelerator Programme, how new technologies are identified, developed, and moved toward real-world applications. The episode also looks at what NATO DIANA means for Finland: what opportunities it creates for Finnish companies and researchers, and how innovation can…

Miten puolustusinnovaatioista syntyy sotilaallisia suorituskykyjä? Sodankäynnin kehitys on aina ollut sidoksissa teknologiseen kehitykseen. Sotilaalliset tarpeet ovat ohjanneet uusien ratkaisujen kehittämistä, mutta niiden onnistunut hyödyntäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä asevoimien, tutkimuksen ja teollisuuden välillä. Miehittämätön ilmailu ja GPS-paikannus ovat esimerkkejä teknologioista, joissa sotilaallinen tarve on vauhdittanut kehitystä. Jaksossa pohditaan, missä kulkevat sotilaallisen tarpeen, teknologisen kehityksen ja teollisten innovaatioiden rajapinnat. Miten sotilaallinen kehitys- ja hankintamalli pystytään sovittamaan yhteen nopeasti etenevän teknologisen kehityksen kanssa? Millaisia rooleja erilaisilla teollisilla toimijoilla, kuten perinteisillä puolustusalan yrityksillä, teknologiayrityksillä ja startupeilla, on suorituskykyjen kehittämisessä? Millaisia erityispiirteitä Suomella on innovaatioiden kehittämisessä? Voiko laaja reserviläisjärjestelmä, jossa sotilaallinen ymmärrys yhdistyy…

Voivatko innovaatiot muuttaa sodan luonnetta? Innovaatiot eivät ole vain teknologioita tai järjestelmiä: ne ovat myös uusia tapoja ajatella, toimia ja johtaa. Tässä jaksossa tarkastellaan innovaatioiden merkitystä osana sotilaallista toimintaa. Mikä tekee innovaatiosta sotilaallisen? Mikä on Puolustusvoimien innovaatioyksikkö ja millainen rooli sillä on innovaatiotoiminnan edistämisessä? Jaksossa keskustellaan myös sotilaallisten innovaatioiden suojaamisesta, hyödyntämisestä ja niiden johtamisesta. Lisäksi pohditaan, mitkä teknologiat ja innovaatiot voivat vaikuttaa sodankäyntiin tulevina vuosikymmeninä, ja onko jokin innovaatioalue jopa ylihypetetty. Aiheesta keskustelevat sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen, Puolustusvoimien innovaatioyksikön johtaja, insinöörimajuri Ville Kuparinen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta sekä apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Rautio Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan laitokselta. Jakso nauhoitettiin 28.4.2026. ______ Sotilaalliset innovaatiot on…

Itämeren merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja turvallisuudelle on elintärkeä. Sen turvaaminen on nyt keskeinen osa myös liittokunnan toimintaa. Miten meriyhteydet turvataan muuttuvassa turvallisuustilanteessa? Tässä jaksossa tarkastellaan merisodankäynnin ajankohtaisia teemoja Itämerellä. Keskustelussa pureudutaan muun muassa Pohjanmaa-luokan monitoimikorvettien tuomiin kyvykkyyksiin, Itämeren erityispiirteisiin, kuten jääolosuhteiden vaikutuksiin merellä operointiin sekä siihen, mitä merenhallinnan saavuttaminen käytännössä edellyttää. Jaksossa pohditaan myös miehittämättömien järjestelmien merkitystä merisodankäynnissä sekä avataan, miten Suomen Nato-jäsenyys on vaikuttanut Merivoimien toimintaan, ja mitä Suomi voi puolestaan tarjota liittolaisilleen. Jaksossa aiheesta keskustelevat komentaja Ville Vänskä Merivoimien esikunnasta sekä komentajakapteeni Mikael Tammisalo Rannikkolaivastosta.

Millaista on suorittaa varusmiespalvelus erityistehtävissä? Erikoisjaksossa erityistehtävissä palvelevat varusmiehet avaavat kokemuksiaan palveluksesta ja kertovat, millaista arki eri erityistehtävissä on. Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun ICT-tukihenkilö Benjamin Wallenius ja Johtamisen ja sotilaspedagogiikan laitoksen tutkimusavustaja Luukas Vesala. Jakson moderaattorina toimii viestinnän varusmiesvalokuvaaja Salla Salovaara. Jaksossa syvennytään erikoiskomennusjoukkueen toimintaan sekä siihen, millaisia mahdollisuuksia erityistehtävät tarjoavat varusmiespalveluksen aikana ja miten tehtävistä voi hyötyä tulevaisuuden työelämässä. Keskustelijat kertovat palveluksensa mieleenpainuvimmista kokemuksista, kuten kadettien ampumaharjoituksen seuraamisesta Syndalenissa sekä osallistumisesta Joint Resolve 2026 -harjoitukseen ICT-palveluiden tuottajana. Haku erityistehtäviin alkaa maanantaina 6.7.2026. Tutustu tehtäviin tarkemmin osoitteessa intti.fi/erityistehtavat ja hae OmaIntissä!

Millainen on sodan kuva tänään ja miltä se näyttää huomenna? Sadannessa jaksossa dosentti, eversti Marko Palokangas ja erikoistutkija, eversti (evp) Petteri Kajanmaa tarkastelevat, miten Euroopan turvallisuustilanne on muuttunut reilussa neljässä vuodessa, ja mitä tämä muutos kertoo sodan luonteesta sotatieteilijän silmin. Miten suomalainen reserviläisarmeija taipuu osaksi Naton rakenteita? Miksi Krimin valtaukseen vuonna 2014 reagoitiin eri tavoin kuin täysimittaiseen hyökkäykseen 2022? Millaisia keskusteluja Suomen Nato-jäsenyysprosessin kulisseissa käytiin? Mitkä olivat keskeiset sotilaalliset trendit Venäjän hyökkäyksen alkuvaiheessa?

Miten koulutetaan yhtä aikaa tehokas kenttäkomentaja, arvostettu tutkija sekä laajakatseinen humanisti? Tässä jaksossa syvennytään Nato-jäsenyyden tuomiin muutoksiin upseerien täydennyskoulutuksessa, erityisesti uusimuotoiseen yleisesikuntaupseerikurssiin. Toimiminen osana liittokuntaa edellyttää ajattelun laajentamista puolustushaaralähtöisestä toiminnasta kohti yhteisoperaatioita. Millaisia tietoja ja taitoja upseeri tarvitsee toimiessaan osana yhteisoperaatioita? Miten näitä valmiuksia voidaan kouluttaa? Kesäkuussa valmistuva yleisesikuntaupseerikurssi huipentui monikansalliseen Joint Resolve 2026 -harjoitukseen, jossa opiskelijat pääsivät soveltamaan opittua käytäntöön yhteisoperaatioiden suunnitteluryhmissä. Millaisia kulttuurieroja ilmeni, kun 18 kansallisuutta harjoitteli yhdessä? Miten ne vaikuttivat suunnitteluprosessiin? Aiheesta keskustelevat Sotakorkeakoulun johtaja, kommodori Patrik Lillqvist, merisotaopin pääopettaja, komentaja Sakari Soini sekä yleisesikuntaupseerikurssi 63:n opiskelijat…

Miten tekoälyagentti vaikuttaa tiedusteluprosessiin? Upseerikoulutus ei ole pelkästään sotilaallisten taitojen harjoittelua, vaan siihen kuuluu olennaisena osana myös sotatieteellinen tutkimus. Valmistuttuaan sotatieteiden maisterit kykenevät soveltamaan tieteellistä osaamista työtehtävissään ja heillä on valmiudet toimia tieteenalansa asiantuntijoina. Tässä jaksossa sukelletaan kolmen maisteriopiskelijan pro gradu -tutkielmiin, maisteriarkeen ja tutkimuksen rooliin upseerinuralla. Jaksossa opiskelijat kertovat omista tutkimusaiheistaan, siitä miten aiheet valikoituivat ja millainen tutkimusprosessi oli käytännössä. Keskustelijat pohtivat, miksi tutkimus on tärkeä osa upseerikoulutusta ja millainen merkitys sillä on upseerin työssä ja asiantuntijuuden kehittymisessä. Aiheesta keskustelevat sotatieteiden maisteriopiskelijat, yliluutnantit Teemu Nyckling, Mirko-Marius Mäkinen ja Juuso Talvio sekä Maija Veteläsuo Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä. Tutkielmat ovat luettavissa julkaisuarkisto Doriassa…

Meriyhteydet ovat olleet maailmantalouden elämänlanka ja siksi niiden hallinnasta on taisteltu jo vuosisatojen ajan. Viimeaikaiset tapahtumat, kuten Hormuzinsalmen sulkeminen, ovat nostaneet merireittien haavoittuvuuden jälleen keskiöön. Tässä jaksossa syvennytään merisodankäynnin kehitykseen 1980-luvun Persianlahden tankkerisodasta aina nykypäivän Hormuzinsalmelle. Miten merisota on muuttunut? Mitkä elementit ovat pysyneet samoina? Ja mitä tämä kehitys tarkoittaa Itämeren alueella? Aiheesta keskustelevat komentaja Sakari Soini, kommodori Patrik Lillqvist, komentajakapteeni Patrik Arpia sekä komentajakapteeni Johannes Vahtoranta. Jakso äänitettiin 21.4.2026.

Millaista osaamista kriisinhallinnan toimijoilta vaaditaan nykyisessä epävakaassa turvallisuusympäristössä? Turvallisuusympäristön muutos ja monenkeskisen yhteistyön haasteet ovat muuttaneet kriisinhallinnan kenttää merkittävästi. Nykyaikaiset kriisit eivät rajaudu yhteen sektoriin – ne edellyttävät entistä laajempaa osaamista esimerkiksi sotilas- ja poliisitoiminnasta, humanitaarisesta työstä sekä siviilien ja ympäristön suojelusta. Tässä jaksossa syvennytään Puolustusvoimien kansainvälisen keskuksen toimintaan, sen kehittämiin koulutusratkaisuihin ja siihen miten kansainvälisen politiikan tapahtumat ovat muovanneet keskuksen toimintaa. Jaksossa pohditaan, millaista osaamista kriisinhallinnan toimijoilta edellytetään tänään ja tulevaisuudessa – ja miten näihin osaamistarpeisiin pystytään vastaamaan. Aiheesta keskustelevat everstiluutnantti Harry Kantola, erityisasiantuntija Virpi Levomaa sekä majuri Janne Pekkala Puolustusvoimien kansainvälisestä keskuksesta.

Miten varmistetaan, että maksuliikenne ja sähköverkot toimivat myös poikkeusoloissa? Suomi tunnetaan varautumisen mallimaana – mutta entä digitaalisesti? Tässä jaksossa syvennytään suomalaisen yhteiskunnan huoltovarmuuteen digitaalisessa ympäristössä. Mitä tarkoitetaan digitaalisella huoltovarmuudella ja miten se eroaa kyberturvallisuudesta? Entä mitä kaksoiskäyttö tarkoittaa digitaalisessa ympäristössä? Jaksossa pohditaan, millä keinoilla Suomi voisi tulevaisuudessa olla digitaalisesti entistä huoltovarmempi, ja mitä tämä edellyttää yksilöiltä, organisaatioilta ja koko yhteiskunnalta. Aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun kyberopettaja, everstiluutnantti Maria Keinonen sekä Goforen puolustus- ja turvallisuusliiketoiminnan johtaja Markus Asikainen. Jakso äänitettiin 17.2.2026.

Niin kauan kuin on sodittu, sodankäyntiä on haluttu tarkastella, opettaa ja kehittää. Tähän yhden välineen on tarjonnut sotapelaaminen. Miten ja miksi sotapelataan? Mitä eroa simulaattoreilla ja sotapeleillä? Millaista roolia tekoäly näyttelee sotapelaamisessa? Voidaanko sotapelaamisella ennustaa tulevaa? Miten Natossa sotapelataan? Millainen rooli reserviläisillä on sotapelaamisessa? Mitä pitäisi sotapelata seuraavaksi? Jaksossa syvennytään siihen, miten sotapelaamista voidaan hyödyntää tutkimuksessa ja opetuksessa sekä erilaisten skenaarioiden harjoittelussa. Aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun sotapelaamisen pääopettaja, kapteeni Aito Paloheimo sekä väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén.

Tekoäly, autonomiset järjestelmät ja miehittämättömät laitteet ovat jo nyt osa nykyaikaista sodankäyntiä. Mutta missä vaiheessa puhe tappajaroboteista siirtyy tieteiskuvitelmista todellisuudeksi, ja mitä se tarkoittaa sodan etiikan, johtamisen ja tulevaisuuden taistelukenttien kannalta? Tässä jaksossa pureudutaan autonomisten ja miehittämättömien järjestelmien kehitykseen sotilaallisessa kontekstissa. Keskustelussa avataan keskeisiä käsitteitä, tarkastellaan käytännön esimerkkejä muun muassa Ukrainasta sekä arvioidaan autonomian tuomia riskejä ja mahdollisuuksia maalla, merellä ja ilmassa. Keskustelemassa ovat järjestelmäarkkitehti Petri Suurnäkki Milrem Roboticsista sekä väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén Maanpuolustuskorkeakoulusta. Moderaattoreina toimivat väitöskirjatutkija, everstiluutnantti Maria Keinonen ja kenraalimajuri evp Jukka Sonninen. Jakso äänitettiin 10.12.2025. Jakso on Maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran yhteistuotanto.

Voiko voittava tarina ratkaista konfliktin lopputuloksen? Informaatiovaikuttaminen on noussut viime vuosina yhdeksi kansainvälisen turvallisuuden keskeisistä ilmiöistä. Konflikteissa kamppaillaan yhä enemmän tarinoista, merkityksistä ja mielikuvista – siitä, kuka määrittää todellisuuden ja kenen kertomus saa yleisön puolelleen. Sosiaalisen median, tekoälyn ja syväväärennösten aikakaudella vaikutetaan paitsi uutisvirtaan myös siihen, miten ajattelemme, tunnemme ja teemme päätöksiä. Mutta mitä informaatiovaikuttaminen oikeastaan on? Miten se eroaa perinteisestä propagandasta? Ja miksi juuri nyt puhumme kognitiivisesta sodankäynnistä? Jaksossa aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun ainelaitoksen johtaja, eversti Aki-Mauri Huhtinen sekä sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Teemu Saressalo. Jakso äänitettiin 28.11.2025. Teemu Saressalon väitöskirja Information influencing in wars and conflicts in the early 21st century on ladattavissa Doria-julkaisuarkistosta.

What drives Russia’s actions on the world stage? How is it using its resources to shape its future and global influence? What are the key challenges researchers face when studying Russia’s military development? This year’s Russia Seminar takes on these pressing questions. In this episode, Head of the Russia Group Simo Pesu and Senior Researcher Pentti Forsström reflect on how the Russia Seminar has grown and adapted over time. The second half of the episode explores the compelling themes of this year’s seminar, with insights from Associate Professor Juha Kukkola and Researcher Jonna Alava. The episode is hosted by Researcher Eemil Mitikka. ___ The annual Russia Seminar has established itself as a key forum for understanding Russia’s military and security policy. This year’s main theme is Russia’s War against Ukraine – Russia’s Future Military Development. The Seminar, taking place on February 11–12, 2026, will be streamed online via the National Defence University’s Youtube channel. You can find the full…

Miten Euroopassa päätetään, mistä asioista tulee turvallisuuskysymyksiä, ja miksi juuri tietyt uhkat nousevat yhteisiksi eurooppalaisiksi huolenaiheiksi? Tässä jaksossa tarkastellaan Euroopan turvallisuutta kollektiivisen turvallistamisen näkökulmasta. Keskustelussa pureudutaan siihen, millä logiikalla erilaiset ilmiöt – kuten laajamittainen maahantulo, ilmastonmuutos, terrorismi tai energiakriisit – nousevat EU-tasolla turvallisuuskysymyksiksi, ja miten uhkakäsitykset muotoutuvat vuorovaikutuksessa poliittisten toimijoiden, instituutioiden ja yleisön välillä. Keskustelemassa ovat sotatieteiden tohtori, kapteeniluutnantti Joona Castrén sekä strategian professori Tommi Koivula. Jakso äänitettiin 25.11.2025. Joona Castrénin väitöskirja Collective securitization of European security issues on ladattavissa Doria-julkaisuarkistosta.

Kun puhumme sodasta, mieleen nousevat usein taistelut ja ihmisten kärsimys. Harvemmin huomio kiinnittyy siihen, mitä sota tekee ympäristölle – vesistöille, maaperälle, metsille ja rakennetulle ympäristölle. Silti ympäristön tuhoutuminen vaikuttaa suoraan ihmisten selviytymiseen, terveyteen ja arkeen, ja sen seuraukset voivat jatkua vuosikymmeniä sodan päättymisen jälkeen. Uudessa podcast-jaksossa tarkastellaan, miten ympäristön tuho kytkeytyy sodankäynnin logiikkaan Ukrainan sodassa. Onko ympäristön tuho vain sodan väistämätön seuraus, vai voiko se olla tietoinen tavoite ja jopa sodankäynnin väline? Keskustelu avaa Ukrainan sodan ympäristötuhoja kriittisen infrastruktuurin, maatalouden ja ruokaturvan, informaatioympäristön, siviilien elinolosuhteiden sekä kulttuuriperinnön näkökulmista. Aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun tutkijat Silvia Sommarberg ja Maro Ketola.

Tämän jakson vieraana on eversti Jaro Kesänen, joka aloitti Maanpuolustuskorkeakoulun rehtorin tehtävässä 1. joulukuuta. Kesänen saapuu Santahaminaan Brysselistä, Naton sotilaskomitean puheenjohtajan erityisneuvonantajan tehtävästä, ja hän on MPKK:n historian ensimmäinen ohjaajataustainen rehtori. Keskustelussa tarkastellaan, millaisena Kesänen näkee MPKK:n tehtävän muuttuneessa turvallisuusympäristössä ja Nato-liittoutuneessa Suomessa. Mihin teemoihin sotatieteellisen tutkimuksen tulee seuraavaksi keskittyä? Mitä osaamista tulevaisuuden upseerilta edellytetään? Entä miten hän arvioi korkeakoulun merkitystä suomalaisessa turvallisuuskeskustelussa? Lisäksi Kesänen avaa jaksossa ajatuksiaan rehtorin tehtävästä ja kansainvälisistä opeista, joita hän tuo mukanaan Naton päämajasta. Puhumme myös siitä, mitä tarkoittaa “matalan hattukulman” johtaminen ja miten monipuolinen palvelustausta näkyy hänen tavassaan johtaa. Jakson juontaa Ossian Hartig Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.

Miltä näyttää 2020-luvun moderni taistelukenttä, ja mitä oppeja Venäjä asevoimat ovat saaneet uuden teknologian keskellä Ukrainan rintamalta? Tässä jaksossa pureudutaan Venäjän armeijan sopeutumiseen, uudistumiseen ja ajoittain myös kompurointiin Ukrainan sodan aikana. Keskustelu kulkee jalkaväen arjesta taistelutilan läpinäkyvyyteen, droonien merkitykseen, tulenkäytön murrokseen sekä venäläisen oppimisen ja innovaation rakenteisiin. Mitä Venäjä oppii – tai jättää oppimatta – kokemuksistaan? Aiheesta keskustelee Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola, jonka tuore julkaisu kokoaa yhteen Venäjän asevoimien sodanaikaisen muutoksen kolmen ja puolen vuoden ajalta. Haastattelijana toimii Venäjä-tutkimuksen maisteriopiskelija Santeri Leinonen. Tutustu julkaisuun verkkoarkisto Doriassa: Russia’s Adaptation in the War against Ukraine (2022–2025)

Pelote on noussut viime vuosina keskeiseksi käsitteeksi turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa keskustelussa, erityisesti Suomen Nato-jäsenyyden ja Ukrainan sodan myötä. Mutta mitä pelote oikeastaan tarkoittaa ja miten se näkyy käytännön sotilasstrategiassa, diplomatiassa ja päätöksenteossa? Tässä jaksossa pureudutaan pelotteen käsitteeseen, sen teorioihin ja käytännön sovelluksiin. Keskustelussa tarkastellaan muun muassa ydinasepelotteen logiikkaa, Naton deterrenssiajattelua, Euroopan muuttuvaa turvallisuusympäristöä ja Suomen asemaa osana kollektiivista pelotetta. Keskustelemassa ovat erikoistutkija, majuri Lauri Räsänen Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta ja kapteeni Lauri Nieminen Kaartin jääkärirykmentistä. Moderaattoreina toimivat väitöskirjatutkija, everstiluutnantti Maria Keinonen Maanpuolustuskorkeakoulusta ja kenraalimajuri evp Jukka Sonninen Suomen Sotatieteellisestä Seurasta. Jakso on Maanpuolustuskorkeakoulun ja Suomen Sotatieteellisen Seuran yhteistuotanto. Jakso on äänitetty 23.9.2025.

Miten Venäjä rekrytoi sotilaita hyökkäyssotaansa? Millaista on rekrytointimainonnan kuvasto, ja mitä se kertoo maan sotakoneistosta ja ehkä myös sen tulevaisuudesta? Tässä jaksossa tarkastellaan Venäjän asevoimien henkilöstötäydennysjärjestelmää ja sodan ajan rekrytointimainontaa, joka täyttää venäläiset kadut, työpaikat ja sosiaalisen median. Mainoksissa luvataan rahaa ja kunniaa, mutta itse sotaa tai Ukrainaa ei mainita sanallakaan. Keskustelemassa ovat tutkija Jonna Alava Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä sekä Laura Kämäräinen Helsingin yliopistosta, jonka pro gradu -tutkielma analysoi venäläisten sotilaiden rekrytointimainontaa vuosilta 2022–2024. Tutustu jakson teemaan: An army with too many people and not enough soldiers?' : Russia's military manpower system in flux (Hyppölä 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Doriassa. Money over Motherland: Content Analysis of Russian Military Recruitment Advertising between 2022 and 2024 (Kämäräinen 2025). Luettavissa julkaisupalvelu Heldassa.

Miksi joku ryhtyy vieraan valtion tiedustelupalvelun tietolähteeksi? Tässä podcast-jaksossa pureudutaan henkilötiedustelun ytimeen: miten ihminen päätyy yhteistyöhön tiedustelupalvelun kanssa, millaisia motiiveja ja haavoittuvuuksia päätösten taustalta löytyy, ja miten viranomaiset voivat arvioida lähteen antaman tiedon luotettavuutta. Vieraana on sotatieteiden tohtori, everstiluutnantti Marko Uotinen, jonka tuore väitöskirja tuo uutta tutkimustietoa tiedustelutoiminnan taustoista ja käytännöistä. Haastattelijana toimii Juho Autio Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä. Väitöskirja on luettavissa Doria-julkaisupalvelussa.

Arktisen alueen merkitys suurvaltapolitiikassa on noussut viime kuukausien aikana otsikoihin. Venäjä lisää asevarustelua, Yhdysvallat havittelee uusia alueita ja Kiina kasvattaa läsnäoloaan tieteen varjolla. Onko sulavasta arktisesta alueesta todella tulossa kolmen suurvallan leikkikenttä? Tässä jaksossa pureudutaan kiristyvän arktisen suurvaltakilpailun dynamiikkaan: mitä suurvallat tavoittelevat alueella, mihin suuntaan kilpailu on kehittymässä ja mitä tämä kaikki merkitsee Suomelle. Keskustelussa nousevat esiin jäänmurtajien geopoliittinen rooli, Venäjän ja Kiinan yhteistyö sekä arktisen alueen tulevaisuuden näkymät. Aiheesta keskustelevat strategian professori Tommi Koivula, tutkija Sasu Katajamäki sekä väitöskirjatutkija, komentaja Ilja Iljin.

Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien upseerit aloittavat uransa samalla peruskoulutuksella Maanpuolustuskorkeakoulussa, mutta valmistumisen jälkeen tiet vievät eri suuntiin. Milloin koulutuspolut eroavat, ja miten se näkyy uran alkuvaiheessa ja myöhemmin? Jaksossa keskustellaan koulutuksen sisällöistä ja millaisiin tehtäviin eri organisaatioissa tyypillisesti sijoitutaan. Mikä merkitys erilaisilla koulutuspoluilla ja tehtävillä on kokonaisturvallisuuden kannalta? Entä miten Rajavartiolaitoksen ja Puolustusvoimien viranomaisyhteistyö sujuu ja mitä se pitää sisällään? Keskustelemassa ovat Maanpuolustuskorkeakoulun valintaupseeri, kapteeni Antti Paasikoski sekä yliluutnantti Tuomas Hassinen Raja- ja merivartiokoulusta. Haastattelijana toimii Maanpuolustuskorkeakoulun tutkimusalan korkeakouluharjoittelija Emil Walden.

Tässä jaksossa kuulemme kolmen kadetin kokemuksia valmistumisen kynnykseltä. Miten odotukset ja todellisuus kohtasivat opinnoissa? Mitä kolme vuotta on opettanut – niin akateemisissa opinnoissa, harjoituksissa kuin johtamistehtävissäkin? Millaisia taitoja kolmannen vuoden erikoistumisopinnot ovat tuoneet? Entä millaisin ajatuksin kadetit siirtyvät pian luutnantin virkaan? Keskustelijoina valmistuvalta 109. kadettikurssilta kadetti Eeli Jämsä ja kadettikersantti Heikki Kuoppala sekä 92. merikadettikurssilta kadetti Tuuli Vasikkaniemi . Moderaattorina Pipsa Nurmi Maanpuolustuskorkeakoulun viestinnästä.

Miten koulutetaan sotilas, joka hallitsee tekoälyn, tiimityön ja kriittisen ajattelun? Digitaidot ja laaja-alaiset työelämätaidot ovat nousseet keskiöön nopeasti muuttuvassa maailmassa – ja myös Puolustusvoimissa. Teknologian kehitys, tekoälyn käyttöönotto ja muuttunut turvallisuusympäristö vaativat uudenlaista osaamista, jota ei aina opita luokkahuoneessa. Miten sotilaita ja upseereita voidaan kouluttaa hallitsemaan näitä taitoja? Miten projektioppimisen menetelmät ja tekoäly voivat tukea osaamisen kehittymistä, ja mitä erityisiä taitoja Puolustusvoimat tulevaisuudessa tarvitsee? Tässä jaksossa kauppatieteiden maisteri ja sotatieteiden tohtori Asko Mononen avaa tuoreen väitöskirjansa keskeisiä oivalluksia ja niiden soveltuvuutta Puolustusvoimille. Haastattelijana toimii sotilaspedagogiikan sotilasprofessori, everstiluutnantti Antti-Tuomas Pulkka.

Ilmaherruus ja sen merkitys modernissa sodankäynnissä ovat viime vuosina puhututtaneet paljon. Mitä ilmaherruus oikeastaan merkitsee ja mitä sen saavuttaminen vaatii? Korostuuko ilmatorjunnan vai toisaalta hävittäjien merkitys tulevaisuuden taistelukentillä? Tulevat panostukset niin ilmatorjunnan kuin hävittäjäkaluston kyvykkyyksiin tulevat parantamaan ilmapuolustuksellista suorituskykyämme merkittävästi. Miltä näyttää tulevaisuuden ilmasodankäynti? Uudessa podcast-jaksossa aiheesta keskustelevat Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja Heikki Kankkio sekä oppilasupseerit kapteeni Vilho Rantanen sekä kapteeni Eemeli Vähäsöyrinki.

Ukraina aloitti hyökkäyksen Venäjän Kurskin alueelle 6. elokuuta 2024. Ukrainan noin kahden prikaatin vahvuiset joukot onnistuivat yllättämään venäläiset, mutta hyökkäyksen eteneminen hidastui ja pysähtyi saman vuoden lokakuuhun mennessä. Maaliskuussa 2025 Venäjä ilmoitti vallanneensa Kurskin takaisin hallintaansa. Mitä operaatiosta voidaan sanoa ja tulkita nyt, lähes vuotta myöhemmin? Mikä sai Ukrainan ryhtymään tähän operaatioon ja mitä vaikutuksia sillä oli sodan kulkuun? Mitä Kurskissa nähdyt tapahtumat kertovat meille venäläisestä sotataidosta tai uusimmasta sotateknologian kehityksestä? Uudessa podcast-jaksossa operaation taustoihin, vaiheisiin ja seurauksiin perehtyvät Venäjä-tutkimuksen maisteriopiskelija Santeri Leinonen sekä Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän apulaissotilasprofessori, majuri Juha Kukkola.

Suomen ilmapuolustus on perustavanlaatuisten muutosten edessä, kun Hornet-hävittäjäkalusto korvataan kokonaisuudessaan vuoden 2030 loppuun mennessä uudella yhdysvaltalaisella Lockheed Martin F-35A Lightning II-kalustolla. Mitä muutos merkitsee Ilmavoimille sekä lentoupseerien koulutukselle? Mikä muuttuu, mikä pysyy samana? Entä millaisia ominaisuuksia sotilaslentäjiltä vaaditaan? Uudessa podcast-jaksossa asiaan pureutuvat Maanpuolustuskorkeakoulun ilmasotaopin pääopettaja, everstiluutnantti Heikki Kankkio vierainaan laivueen komentaja, everstiluutnantti Pekka Jyrkönen sekä valintapäällikkö, majuri Tuukka Antikainen Ilmasotakoululta. Sinustako sotilaslentäjä? Polku lentoupseeriksi alkaa varusmiespalveluksessa Ilmavoimien lentoreserviupseerikurssilta. Haku kesän 2026 kurssille on auki 15.10. saakka! Lue lisää kurssista ja hakemisesta osoitteessa intti.fi/lentajat. Myös Ilmavoimien erikoiskurssit mahdollistavat varusmiespalveluksen ilmapuolustuksellisissa tehtävissä. Lue lisää johtokeskus –sekä lentoteknisestä…

Vanhan sanonnan mukaan armeija tekee pojista miehiä, ja asevoimat nähdään perinteikkäästi hyvin miesvaltaisena organisaationa. Asevelvollisuus koskee Suomessa vain miehiä. Missä on naisen paikka maanpuolustuksessa? Miten maanpuolustus ja tasa-arvo yleensäkään sopivat yhteen? Jaksossa keskustellaan tasa-arvosta ja maanpuolustuksesta. Miten Puolustusvoimat pyrkii huomioimaan tasa-arvoa niin sotilaiden koulutuksessa kuin henkilöstössään työnantajanäkökulmasta. Miten tasa-arvoisena maapuolustus Suomessa nähdään ja mitä sen edistämiseksi on tehty? Jaksossa aiheesta keskustelevat sotilassosiologian professori Teemu Tallberg sekä henkilöstöalan tutkija Suvi Kouri Puolustusvoimien tutkimuslaitokselta.

Mitä mielessä tapahtuu, kun taistelija kohtaa äärimmäistä painetta tai uhkaa? Miten tällaisesta tilanteesta voi jatkaa eteenpäin? Paljon toivottu podcast-jakso taistelijan mielestä! Sota jättää sekä fyysisiä että henkisiä jälkiä. Samaan tapaan taistelijan toimintakyky rakentuu kehon ja mielen voimasta ja niiden yhteistyöstä. Millainen on toimintakykyinen taistelija? Mitkä tekijät ylläpitävät tai horjuttavat toimintakykyä? Mitä on psyykkinen ensiapu? Jaksossa käsitellään myös eettistä toimintakykyä ja moraalista stressiä. Millä tappamista oikeutetaan, ja missä kulkevat eettiset ja moraaliset rajat? Kuuntele asiantuntijoiden vinkit oman toimintakykysi kehittämiseen ja osallistu taktiseen hengitysharjoitteeseen! Keskustelua luotsaa kenttärovasti Risto Kaakinen Maanpuolustuskorkeakoulusta. Hänen kanssaan keskustelemassa ovat Petteri Simola ja Janne Aalto Puolustusvoimien tutkimuslaitoksesta. Petteri Simola on tutkimuslaitoksen toimintakykyosaston sotilaspsykologian tutkimusalajohtaja ja Maanpuolustuskorkeakoulun…

Armenia, Georgia ja Azerbaidžan muodostavat alueen, joka on ollut pitkään Venäjän vaikutuspiirissä. Etelä-Kaukasialla on Venäjälle historiallista, strategista ja kulttuurillista merkitystä, ja Venäjä on pyrkinyt säilyttämään alueella vaikutusvaltansa. Jaksossa tarkastellaan Venäjän sotilaspolitiikkaa Etelä-Kaukasiassa. Mitä Venäjän sotilaspolitiikalla ylipäänsä tarkoitetaan? Mikä Etelä-Kaukasian alueessa kiinnostaa Venäjää, ja millainen rooli Venäjällä on ollut alueen pitkittyneissä konflikteissa? Miltä tulevaisuus näyttää? Etelä-Kaukasian tilanne antaa myös aihetta pohtia, tulisiko Venäjän vaikutuspiiriä tarkastella nykyistä laajemmin. Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Janne Pukkila ja varusmiestutkimusavustaja Lauri Meriläinen.

Keskustelu kestävyydestä ei ole enää ainoastaan ympäristöasioita koskeva sivujuonne, vaan se ulottuu myös kansallisen turvallisuuden ja puolustuksen kysymyksiin. Sota ja sodan harjoittelu kuormittavat väistämättä ympäristöä ja kuluttavat resursseja. Onkin tärkeää pohtia myös sitä, mitä kestävyys ja vastuullisuus merkitsevät laajemmin Puolustusvoimien toimintaympäristössä. Voiko sotataito olla kestävää ja vastuullista? Missä määrin sodankäynnin oppiminen ja opettaminen voivat tukea kestävän kehityksen tavoitteita? Jokainen meistä voi vaikuttaa. Jaksossa asiantuntijat jakavat vinkkinsä arjen kestäviin ja vastuullisiin valintoihin. Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun hallintojohtaja, everstiluutnantti Tapio Huhtamella, korkeakouluharjoittelija Emmi Aivola ja laatupäällikkö Matti Muhli.

Venäjän yli kolme vuotta jatkunut hyökkäyssota Ukrainassa on nostanut sotatalouden niin kansalliseen kuin kansainväliseen keskusteluun. Miten sotatalous määritellään? Onko Eurooppa siirtymässä sotatalouteen? Miten Eurooppa vastaa varautumisen ja puolustusmateriaalin tuotannon haasteisiin? Entä miten toimintaympäristön muutokset heijastuvat innovaatioihin, ja onko niiden käyttöönotto riittävän nopeaa? Keskustelijoina Maanpuolustuskorkeakoulun sotatalouden pääopettaja, komentaja Miikka Kaarnakoski, Sotatekniikan laitoksen johtaja, eversti Matti Sopanen ja sotatalouden professori Juha-Matti Lehtonen.

Erikoisjakso! Miten upseerin uralle pääsee? Millaisia opinnot ovat Kadettikoulussa? Mitä Kadettikoulun jälkeen tapahtuu? Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Kadettien opintoja käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Ella ja Vivi. Asiantuntijan roolissa toimii ensimmäisen vuosikurssin kadetti Essi Lillman. Upseeriksi? Yhteishaku upseerikoulutukseen ja viranomaisyhteistyön koulutusohjelmaan on käynnissä 11.–25. maaliskuuta 2025! Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden esittää kysymyksiä luotettavalle asiantuntijataholle. Jakson tarkoituksena on myös kertoa Kadettikoulussa ja Maanpuolustuskorkeakoulussa opiskelusta ja erilaisista uramahdollisuuksista sekä innostaa nuoria hakemaan koulutukseen, joka avaa ovia monipuolisiin ja merkityksellisiin urapolkuihin.

Erikoisjakso! Ukrainassa on sodittu yli kolme vuotta. Miten sodan pitkittyminen vaikuttaa molempiin osapuoliin, ja mitä vaikutuksia tulitauolla tai väliaikaisella rauhalla voisi olla? Voiko pieni maa puolustautua suurvaltaa vastaan? Nuorten kyselytunnilla lukiolaiset kysyvät, asiantuntija vastaa. Ukrainan sotaa käsittelevässä jaksossa kysymyksiä esittävät lukiolaiset Karoliina ja Vivi. Asiantuntijan roolissa toimii Maanpuolustuskorkeakoulun strategian opettaja, kapteeni Walter Pomell. Jakso on nauhoitettu perjantaina 7. maaliskuuta 2025. Nuorten kyselytunti sotataidon ytimessä tarjoaa nuorille matalan kynnyksen mahdollisuuden esittää kysymyksiä luotettavalle asiantuntijataholle. Jakson tarkoituksena on myös tarjota selkeyttä tiedon tulvaan sekä rohkaista nuoria osallistumaan turvallisuuteen liittyvään yhteiskunnalliseen keskusteluun.

Maanpuolustuskorkeakoulun kirjasto täyttää 100 vuotta maaliskuussa 2025. Kirjaston historiaan kätkeytyy monia värikkäitä vaiheita ja henkilöitä, ja sen kokoelmat kietoutuvat monella tapaa Suomen historian dramaattisiin vaiheisiin. Jaksossa tehdään retki menneisyyteen mutta pohditaan myös sitä, mikä kirjaston tehtävä on nyt ja miltä sen tulevaisuus näyttää. Miten kirjasto sai alkunsa, ja millaisia ainutlaatuisia kokoelmia se pitää sisällään? Miten kirjaston venäjänkielinen aineisto päätyi kirjastolle? Miten kirjasto on kehittynyt vuosikymmenien saatossa, ja mikä sen rooli on digiajan ja tekoälyn aikakaudella? Keskustelijoina sektorijohtaja Anu Alaterä, kirjastonhoitaja Joonas Parviainen, sektorijohtaja Tapio Pitkäranta sekä kirjastonjohtaja Ari Muhonen.

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö (Etyj) viettää tänä vuonna 50-vuotisjuhlavuottaan. Järjestö perustettiin Suomessa, ja nyt, puoli vuosisataa myöhemmin, Suomi toimii sen puheenjohtajana. Etyj on kuitenkin monille yhä tuntematon. Mikä Etyj oikeastaan on, ja mikä sen rooli on tänä päivänä? Suomen puheenjohtajuuskauden painopisteitä ovat Etyjin periaatteiden turvaaminen, järjestön ja sen osallistujavaltioiden resilienssin kasvattaminen sekä tuki Ukrainalle. Puheenjohtajuus osuu poikkeukselliseen aikaan. Etyj tekee kenttätyötä useilla konfliktiherkillä alueilla, ja samalla Ukrainan sota on nostanut järjestön työn uuteen valoon. Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa rikkoo kaikkia Etyjin yhteisesti sovittuja periaatteita, mutta Venäjä on edelleen yksi osallistujamaista. Miten se toimii Etyjin jäsenenä? Jakso tutustuttaa kuulijan myös Etyjin rooliin asevalvonnassa. Keskustelijoina professori Tommi Koivula, Suomen Etyj-suurlähettiläs Vesa Häkkinen ja Suomen apulaissotilasedustaja Etyjissä, everstiluuntantti…

Droonit ovat usein vaikeasti havaittavia, mikä vaikeuttaa niiden torjumista. Ne pystyvät operoimaan nopeasti ja voivat vaihtaa reittiään lennon aikana, mikä vaikeuttaa myös niiden toiminnan ennakoimista. Tehokkaat vastatoimet vaativatkin sekä teknologisia ratkaisuja että taktisia innovaatioita. Menestyksen avain on usein joustavuus ja kyky adaptoitua nopeasti vastustajien droonien käyttöön. Elektroninen sodankäynti ja integroidut puolustusjärjestelmät ovat keskeisiä elementtejä torjuntastrategioissa. Miten maat, joissa droonit ovat arkipäivää, varautuvat tähän uuteen uhkaan? Miten elektronisen sodankäynnin keinot voivat vaikuttaa droonien toimintaan? Entä kuinka tulevaisuuden teknologiat voivat mahdollistaa droonien torjunnan? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa aiheesta on keskustelemassa elektronisen sodankäynnin tutkija, kapteeni Jan Joutsi.

Miten Venäjää tutkitaan? Mitä venäläisessä yhteiskunnassa ja asevoimissa tapahtuu juuri nyt, ja miten se vaikuttaa maailmanpolitiikkaan? Miten tutkimus auttaa ymmärtämään näitä ilmiöitä? Vuosittainen Venäjä-seminaari tarjoaa asiantuntijoille keskustelufoorumin ja yleisölle mahdollisuuden seurata ajankohtaista keskustelua Venäjästä, venäläisestä yhteiskunnasta, Venäjän sotilaallisesta suorituskyvystä, sotataloudesta ja pelotteesta. Jaksossa avataan Venäjä-seminaarin taustaa ja sen merkitystä sekä esitellään yksi vuoden 2025 seminaarin teemoista – siviili-sotilaallissuhteet. Jakso tarjoaa katsauksen Venäjän sotilaallisisänmaallisen kasvatuksen kehitykseen sekä asevelvollisuuden nykytilaan ja tulevaisuuteen. Keskustelijoina Venäjä-ryhmän johtaja, everstiluutnantti Janne Pukkila, erikoistutkija Pentti Forsström, väitöskirjatutkija Jonna Alava ja tutkija Oona-Maaria Hyppölä. Keskustelua moderoi varusmiestutkimusavustaja Lauri Meriläinen. – – – Järjestyksessään seitsemäs Venäjä-seminaari järjestetään…

Erilaiset teknologiset innovaatiot ovat mahdollistaneet kehityksen, jossa miehittämättömän ilmailun teknologia ei ole enää niin kallista, ettei se olisi kaikkien sodankäynnin osapuolten saavutettavissa. Olemme kuulleet uutisista, että Ukrainan tavoitteena on tuottaa miljoona droonia vuodessa. Tällainen tuotantomäärä edellyttää raaka-aineiden, valmistuksen, elektroniikan osien ja kokoonpanon monipuolista suunnittelua ja käyttöä. Erityisesti, kun tuotanto toteutetaan sotaa käyvän valtion alueella. Mitä asioita droonien valmistuksessa tulee huomioida? Miten uudet innovaatiot vaikuttavat kehitykseen? Mitkä tekijät vaikuttavat valmistettavaan miehittämättömään ilma-alukseen? Entä miten nämä tekijät vaikuttavat käyttäjiin ja käyttäjien koulutukseen? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa näistä kysymyksistä keskustelemassa ovat väitöskirjatutkija Ilpo Hämäläinen ja varusmiestutkija Markus Aarrejoki.

Droonit ovat muokanneet sodankäynnin luonnetta, koska ne tarjoavat joustavuutta, nopeutta ja tarkkuutta, joita on hyvin vaikeaa ja kallista saavuttaa perinteisillä asejärjestelmillä. Droonisodankäynti on saamassa jopa ratkaisevaa roolia, erityisesti nykyisissä konflikteissa, ja sen merkityksen on ennustettu vain kasvavan, kun autonomiset ja tekoälypohjaiset järjestelmät kehittyvät. Miten autonomiset järjestelmät muuttavat sodankäynnin sääntöjä? Millaisia etuja ja haasteita autonomisuus tuo mukanaan? Entä millaisia tekijöitä droonisodankäynnistä tulee huomioida sotilaiden koulutuksessa? Apulaissotilasprofessori Samu Raution kanssa aiheesta keskustelemassa on väitöskirjatutkija, kapteeni Aleksanteri Sirén.

Uusi droonisodankäyntiin keskittyvä sarja alkaa! Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori, komentajakapteeni Samu Raution luotsaaman sarjan ensimmäisessä jaksossa käydään läpi keskeisiä hetkiä ja käännekohtia, jotka ovat muovanneet miehittämättömän ilmailun ja ennen kaikkea droonisodankäynnin kenttää. Miten kaikki alkoi? Minkälaisia kokeiluja ja innovaatioita droonien kehitykseen on liittynyt? Miten erilaiset konfliktit ovat muokanneet niiden teknistä kehitystä ja operatiivista käyttöä? Vieraana jaksossa on Sotatekniikan laitoksen tutkimusryhmän johtaja, insinöörieverstiluutnantti Mika Nieminen.

Venäjä on Ukrainaan kohdistamansa hyökkäyssodan aikana toistuvasti paitsi massiivisten rekrytointikampanjoiden ja sotilaiden etuuksien parantamisen kautta, mutta myös puhtaasti lakimuutoksin, jopa pakkokeinoin, pyrkinyt ratkaisemaan asevoimiensa henkilöstövajetta. Ratkaisua on kuitenkin lähes poikkeuksetta haettu miesväestön keskuudesta. Asevoimat ja sotiminen tuntuvatkin olevan Venäjällä yksinomaan miesten maailma. Ja vaikka käsillä olisi kuinka kriittinen sotilaallinen tai henkilöstöpoliittinen tilanne, naisten ei Venäjällä nähdä olevan osa ratkaisua. Onko naisväestö Venäjällä asevoimien näkökulmasta kuin hukkaan heitettyä resurssia? Venäjän hyökkäyssodan aikana Ukrainan asevoimissa naiset ovat ottaneet merkittävästi näkyvämpää roolia ja naisten rekrytointiin on myös suoraan panostettu, mutta Venäjällä sen sijaan ei. Miksi näin? Aiheesta keskustelemassa ovat tutkimusavustaja Oona-Maaria Hyppölä ja tutkija Jonna Alava Maanpuolustuskorkeakoulun Venäjä-ryhmästä. Jonna Alavan artikkeli “Mothers of Russia:…

Tässä jaksossa pureudutaan tekoälyn problematiikkaan sotilaan näkökulmasta. Onko kyseessä villi viidakko vai hallittavissa oleva kokonaisuus? Miten tekoäly muuttaa sotilaan arkea ja poikkeusolojen toimintaa? Väitöskirjatutkija, majuri Maria Keinosen kanssa aiheesta keskustelemassa on insinööriyliluutnantti Pasi Tarvainen Pääesikunnasta. --- Maanpuolustuskorkeakoulun Sotataidon laitos järjestää Kybersotataidon seminaarin 28.11.2024 webinaarina. Lue lisää ja ilmoittaudu mukaan MPKK:n verkkosivuilla.

In the final episode Finnish Lieutenant Colonel Marko Palokangas is joined by Colonel Petteri Kajanmaa from Finland and Navy Captain Kalevi Wikström from Sweden to share their personal experiences and observations on the internationalization of officers’ careers. In addition, the officers examine the importance of bilateral cooperation between Finland and Sweden, as well as the new demands placed on officers’ skills and knowledge amidst the fundamental shifts in the European security landscape. The episode was recorded on April 16, 2024. Read more about the podcast at the FNDU website.

In the third episode, Finnish Lieutenant Senior Grade Ilkka Soininen is joined by Lieutenant Colonel Ruud Statucki from the Netherlands. In this episode, they discuss how they both ended up studying on the Norwegian Command and Staff Course in Oslo. The officers talk about adapting to working with other nationalities and cultures and reflect on how the changing security environment in Europe has affected the way they see international cooperation. The episode was recorded on August 30, 2024. Read more about the podcast at the FNDU website.