PSYKOLOGIA

Onko koirilla persoonallisuus kuten ihmisillä? Millainen on fiksu koira vs yksinkertainen? Jaksossa eläinten käyttäytymistieteen dosentti ja SmartDOG -firman perustaja Katriina Tiira kertoo koirien psykologiasta. SmartDOG myy koirien persoonallisuus- ja älykkyystestejä. Aiheita: - Ymmärtääkö koira kuoleman? - Pystyykö koira tuntemaan syyllisyyttä? - Miten koira koulutetaan? - Kuinka valita koirarotu ja yksilö itselle? - Yleisimmät ajatusvirheet koirista

Mitä työhaastatteluissa todellisuudessa arvioidaan?Mitä ovat paskimmat työhaastattelukysymykset, joita silti käytetään?Jaksossa vieraana on Juho Toivola, Suomen tunnetuin rekrytointipsykologi, joka mm. kouluttaa työnantajia ja haastattelijoita tekemään parempia työhaastatteluja.- Auttaako haastattelu oikeasti erottamaan hyvät työntekijät huonoista? - Mitä ovat paskimmat työhaastattelukysymykset, joita Juho on kuullut? - Miten valmistautua työhaastatteluun?- Onko ryhmähaastatteluista mitään hyötyä?- Ennustavatko koulutuksen ja kokemuksen määrä todellisuudessa työmenestystä?

Kuinka psykologinen uhka-arvio toimii? Jaksossa käsittelemme: - Miten uhkaajaa arvioidaan psykologisesti - Kuinka uhkauksen vaarallisuus tulkitaan - Psykologinen profilointi - Kouluampumisten taustat Vieraana on Jan-Henry Stenberg, kliinisen psykologian dosentti, kokenut oikeuspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti. Hän on työskennellyt urallaan Helsingin Sanomien mukaan Keskusrikospoliisin Uhka-arvioryhmän tukena, psykologina.

Jaksossa käydään läpi psykopatian faktat ja myytit: - Voiko psykopaatti elää tavallista elämää? - Onko psykopaatti aina vaarallinen? - Mitä eroa on antisosiaalisella persoonallisuudella, narsismilla ja psykopatialla? - Mitä psykopaatin hermosto kaipaa? - Voiko psykopatiasta olla hyötyä? - Voiko lapsi olla tunnekylmä, ja mitä tällöin tehdään? Vieraana on Jan-Henry Stenberg, kliinisen psykologian dosentti, kokenut oikeuspsykologi ja kouluttajapsykoterapeutti. Hän on työskennellyt urallaan psykopaattisten ihmisten parissa, erinäisissä rooleissa. Seuraavassa jaksossa käsittelemme Jan-Henryn kanssa uhka-arvion psykologiaa, eli sitä, kuinka psykologiaa voidaan hyödyntää arvioidessa miten todennäköisesti uhkaus johtaa vaaralliseen toimintaan.

Miten tunnistaa erilaiset ajatukset ja käyttäytymismallit, jotka syövyttävät vuorovaikutustamme läheistemme kanssa? Jaksossa keskustelemme yleisistä, parisuhteita ja muitakin haavoittuvaisia suhteita nakertavista psykologisista ansoista. Kuinka vaikuttaa hankaliin käyttäytymisen kierteisiin? Arto Pietikäinen on psykologi ja kouluttajapsykoterapeutti. Hän Suomen johtavia hyväksymis- ja omistautumisterapia-asiantuntijoita, ja on toiminut alan pioneerina maassamme, kirjoittaen ammattilaiskirjallisuutta suurelle yleisölle. Kuuntele lisää Artoa aiemmista jaksoistamme #17, #55 ja #70.

Käsittelemme läheisriippuvuuden, peilinälän ja "kultalapsien" psykologiaa. Katja Myllyviita on psykologi, psykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen kirjojaan ovat mm. Sairas perhe - Kun vanhempi ei kasva aikuiseksi, Mustasukkaisuus, sekä Häpeän hoito. Music from #Uppbeat (free for Creators!): https://uppbeat.io/t/walz/golden-age License code: 7IBTS2RS68LVW1T9

Mitkä ovat hyvän riidan elementit? Milloin riita muuttuu haitalliseksi ja katkosta syventäväksi? Jaksossa kiintymyssuhdeasiantuntija, psykologi Eira Eklund-Mikola käy kanssani läpi toimivan ja toimimattoman riidan piirteitä. Jos haluat syventää tietämystäsi jakson teemoista, käy kuuntelemassa aiempi jaksomme #69, ja hanki käsiisi Eiran kirja Rakkauden logiikka (2025). Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Jos koet osattomuutta ja yksinäisyyttä, tästä jaksosta saat keinoja yhteyden lisäämiseen. Mietimme osattomuuden merkitystä ja yhteiskunnallisia syitä, sekä käytännön toimia, joilla osattomuutta voitaisiin vähentää. Vieraina ovat Diakonissalaitoksen Näkymättömät-ohjelman johtaja Heidi Rosbäck, sekä Miessakit ry:n hanketyöntekijä Juho Hietarinta. Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä. Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: punainenristi.fi/verkkoapu voimahanke.info Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga…

Jaksossa käsittelemme tapoja, joilla digiaikakaudella voi hyödyntää peli- ja verkkoyhteisöjä oman hyvinvoinnin tueksi. Vieraina ovat Eki Andersson ja Mira Pohjanrinne. Eki on peli- ja verkkoyhteisöihin erikoistunut psykologi. Mira työskentelee Pelastakaa Lapset ry:llä digitaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin parissa. Jakso on toteutettu yhteistyössä Suomen Punaisen Ristin kanssa, osana sarjaa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen ilmiöitä. Jos kaipaat yhteisöä ja vertaisuutta sosiaaliseen vetäytymiseen ja yksinäisyyden kokemuksiin liittyen, Punainen Risti ja Punaisen Ristin Voima-hanke järjestävät toimintaa myös verkossa. Lue lisää osoitteista: punainenristi.fi/verkkoapu voimahanke.info Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com…

Mitä psykedeeliterapiassa tehdään? 1900-luvun puolivälissä psykedeelien terapeuttista potentiaalia tutkittiin aktiivisesti, erityisesti Yhdysvalloissa. Aineet alkoivat myös levitä labrojen ulkopuolelle, ja viihdekäyttö yleistyi. Richard Nixonin hallitus kuitenkin luokitteli 1970-luvulla psykedeelit Schedule 1 - aineiksi, eli sellaisiksi, joilla ei ole minkäänlaista lääketieteellistä käyttöä. Tavoitteina oli muun muassa demonisoida Vietnamin sodan vastaista liikehdintää ja vähemmistöryhmiä, jotka olivat uhka Nixonin vallalle. Hippiliike oli aktiivinen sodan vastustaja, ja psykedeelien kulutus oli yleistä. Nixonin korkea-arvoinen neuvonantaja kertoi haastattelussa vuonna 1994: "We could arrest their leaders, raid their homes, break up their meetings, and vilify them night after night on the evening news. Did we know we were lying about the drugs? Of course we did." Viime vuosina psykedeelien tutkimuskenttä on avautunut uudestaan, ja useat maat ovat avaamassa lainsäädäntöään terapeuttisen psykedeelien käytön…

Vapaa tahti on myytti. Miltä maailma näyttäisi, jos älyllisesti tunnistaisimme, että ihmisellä ei ole vapaata tahtoa? Tästä maalaillaan paljon kauhukuvia, mutta tulee muistaa, että yksilöiden moraalinen vastuuttaminen heidän "vapaan" tahtonsa mukaan tehdyistä valinnoista johtaa moniin haitallisiinkin seurauksiin. Esimerkkinä näistä on tehoton ja toimimaton amerikkalaismallinen oikeusjärjestelmä, joissa yksilöitä "rankaistaan" moraalisen vääryyden pohjalta, eikä keskitytä tulevien ongelmien ja vääryyksien ehkäisemiseen. Kokemus vapaasta tahdosta lienee sisäänrakennettu ihmisyyteen. Siitä ei siis todennäköisesti pystytä pyristelemään eroon. Sen sijaan voimme älyllisesti tunnistaa tämän illuusion, ja pyrkiä ehkäisemään sen haittavaikutuksia yhteiskunnassamme. Miten toimisikaan ihminen, joka kokisi, että hänen päätöksensä eivät ole vapaasti valittuja? Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos…

Kuinka tunnistaa burniksen merkit? Jaksossa puhumme psykologi Samuli Shintamin kanssa loppuunpalamisen psykologiasta. Mikä loppuunpalamisen tarkalleen aiheuttaa? Miten nousta burnoutin suosta? Burnout ei ole yksilön piirteistä johtuva sairaus. Se muodostuu aina vuorovaikutuksessa yksilön sisäisten mallien, kuormitukseen liittyvien tehtävien, odotusten ja toiveiden, sekä esimerkiksi työmaailman antamien vaatimusten ja työroolien piirteiden välillä. Loppuunpalaminen tapahtuu kovia vaatimuksia asettavan maailman ja ikivanhan mielen risteyksessä. Se pakottaa ihmisen pysähtymään ja arvioimaan asioita uudelleen. Käymme jaksossa läpi stressijärjestelmän fysiologiaa ja psykologiaa, pohdimme burnoutin roolia hyödyllisenä työkaluna omien rajojen löytämisessä ja mietimme yleisimpiä väärinkäsityksiä loppuunpalamisesta. Samuli Shintami on työstressiin, neurokirjoon ja aivoterveyteen erikoistunut työterveyspsykologi. Jos tykkäsit Samulista, kurkkaa myös jakso #60, jossa keskustelimme pelien ja pelillisyyden psykologiasta.…

Tekeekö jatkuva sotasisältö meistä brutaalimpia? Voiko ihminen traumatisoitua oman toimintansa seurauksena? Mitä psykologisia seikkoja yhteiskuntamme militarisaatioon liittyy? Uudessa ILTARADIO-Jaksossa keskustelemme Alex Siiran ja Julius Tuomarlan kanssa sotilaspsykologiasta! ILTARADIO-formaatissa kutsun ystäviäni kylään keskustelemaan psykologisista aiheista, jotka heillä ovat viime aikoina pyörineet mielessä. Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty. Alex ja Julius ovat psykologian maisteriopiskelijoita Tampereen yliopistolta, ja ovat molemmat työskennelleet Suomen Puolustusvoimilla. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua…

Miten lopettaa liiallinen mukautuminen? Miten olla oma itse? Miten voi tunnistaa, milloin on aito itselleen ja muille, tai milloin on jonkinlainen haitallinen rooli päällä? Jaksossa keskustellaan mukautumisen psykologiasta ja aitoudesta. Mukautuminen voi olla miellyttämistä tai pätemistä. Vaikka käytös olisi pinnaltaan hyvin erilaista, sekä miellyttämis- että pätemiskäyttäytymistä yhdistävät kuitenkin psykologisten tarpeiden täyttäminen. Kuten Barbapapat, ihmiset ratkaisevat erilaisia ongelmiaan muovautumalla erilaisiin muotoihin. Toisin kuin Barbapapat, tarpeeksi venyttyään ihmiset eivät pysty palautumaan takaisin alkuperäiseen muotoonsa. Kun kaksi maailmaa kohtaavat, joihin ihminen on mukautunut erilaisiksi, seuraa konflikti. Vieraana jaksossa on Pekka Tölli, Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi ja tietokirjailija. Tölli käsittelee uudessa, vasta julkaistussa kirjassaan aitoutta ja mukautumista. Kirja: Miten olla minä? Kohti tasapainoista elämää itseä hylkäämättä ja toisia hukkaamatta. Jos haluat tukea…

Terapia ei aina toimi. Miksi? Puhumme jaksossa Sinnu Savolan kanssa siitä, mitkä tekijät voivat tehdä terapiasta tehotonta, ja mitä tällöin kannattaisi kokeilla. Mistä tietää, onko oma terapia lähtenyt jotenkin sivuraiteille, vai onko kyse vain yleisestä epävarmuudesta ja hoitoon liittyvästä epämukavuudesta? Jos miettii itse terapian aloittamista, miten arvioida, olisiko se itselle hyödyllistä? Sini-Sofia Savola ("Sinnu") on psykologi, terveyspsykologian erikoispsykologi, kouluttaja ja konsultti. Hän on myös "Niinku asia on" -podcastin juontaja (entinen "Psykologiaa ja kaikenlaista"). Käykää kurkkaamassa! Sieltä löytyy lisää sisältöä tämänkin jakson aiheista! 😎 Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne…

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Sosiaalinen ahdistus hallitsee valtavaa osaa kansastamme. Mistä sosiaaliset pelot nousevat? Mikä niitä pitää yllä, ja miten niiden vallasta voisi vapautua? Kun kontrolloit jokaista sanaasi, valmistaudut keskusteluihin etukäteen ja yrität peittää jotain "puutteellista" itsessäsi, huomiosi kiinnittyy kokonaan itseesi. Et kuuntele toista. Et ole läsnä. Etkä koskaan saa palautetta siitä, kelpaatko sellaisena kuin olet, koska et näytä sitä kenellekään. Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Klaus Rannan kanssa sosiaalisen ahdistuksen mekanismeista ja siitä, miten niitä voi purkaa. Klaus Ranta on sosiaalisen ahdistuksen teemoihin erikoistunut kouluttajapsykoterapeutti, psykologi ja psykiatri. Jakson aiheita: Sosiaalisen ahdistuksen evolutiivinen logiikka Milloin epäsosiaalisuus on normaalia, ja milloin siitä tulee ongelma? Turvakäyttäytyminen: miten jännittäjä sabotoi itseään? Haavoittuvuuden näyttäminen lähentää ihmisiä, vaikka mieli ennustaa päinvastaista…

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. "He varmasti ajattelevat minusta pahaa." "Nolaan itseni, jos menen sinne." "Ketään ei kiinnosta minun tekemiseni." Mieli liioittelee, valehtelee ja ennustaa asioita, joita ei tule koskaan tapahtumaan. Ja me uskotaan sitä kyseenalaistamatta. Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Arto Pietikäisen kanssa ajatusansoista, jotka ajavat ihmisen eristäytymään. Arto on yksi Suomen arvostetuimmista psykologeista ja suomalaisen hyväksymis- ja omistautumisterapiakentän tunnistettavin hahmo. Ajatusansojen lisäksi saat jaksosta psykologisen harjoituksen, joka auttaa sinua eriytymään ajatuksista, jotka estävät sinua tekemästä mitä todella haluaisit. Jakson aiheita: Mielen lukeminen: miksi luulet tietäväsi, mitä muut sinusta ajattelevat Miten oppimishistoria rakentaa "minätarina-ansan", joka kaventaa koko elämää Miksi ei tarvitse muuttaa ajatuksiasi tehdäksesi muutoksen Bussi-metafora elämällesi Myötätunto eteenpäin puskevana voimana Jakso on toteutettu yhteistyössä…

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Kuinka pikkulapsena rakentunut malli kiintymisestä vaikuttaa meihin aikuisinakin? Kun astut huoneeseen täynnä tuntemattomia ihmisiä, sinulla on jo valmiina ennakko-olettamus siitä, miten he suhtautuvat sinuun. 🤔 Tällainen suhtautumistapa on rakentunut pitkän oppimishistorian aikana, alkaen vauvaiästä ja osittain jopa kohdusta. Kiintymyssuhdeteoria tunnetaan yleensä parisuhde- tai vauva-aiheena. Mutta sen ydin on jotain laajempaa: se on teoria siitä, miten aivot rakentavat mallin itsestä ja muista, sekä miten tuo malli ohjaa kaikkea sosiaalista toimintaa läpi elämän. Jos varhainen kokemus on opettanut, että muihin ei voi luottaa, niin huoneeseen astuminen voi tarkoittaa: sydän pamppaa, katse kiertelee, itsestä tuntuu jotenkin väärältä. Toinen taas katsoo silmiin, on utelias, luottaa tulevansa otetuksi vastaan. Sama huone. Täysin eri kokemus. Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhun psykologi ja paripsykoterapeutti Eira Eklund-Mikolan kanssa siitä, miten…

Posttraumaattiseen oireiluun kuuluu takaumia menneestä, aikahahmotuksen häiriintymistä, vireysjärjestelmän poikkeuksellista toimintaa, muutoksia ajattelussa ja mielialassa, sekä välttämiskäyttäytymistä. Yhteiskuntana olemme hyvää tarkoittaen alkaneet huomioida posttraumaattisesti oireilevia. Tässä jaksossa argumentoin, että yksi näkyvimmistä huomiointitavoista, sisältövaroitusten laajentunut käyttö, ei kuitenkaan toimi ja on lopulta haitallista. Yksilöön kohdistuvien haittojen lisäksi se antaa yhteiskuntatasolla uskottavuutta pseudoterapeuttiselle ajattelulle, jossa huomaamattomasti kannustetaan ongelmaa ylläpitävään käyttäytymiseen. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet…

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Lapsuuden kiusaaminen ei jää lapsuuteen. Jakso on toinen osa kaupallista yhteistyötämme Suomen Punaisen Ristin kanssa, jossa käsittelemme sosiaalisen vetäytymisen psykologiaa ja komeroitumisilmiötä. Vetäytyneiden ihmisten historiasta löytyy kovin usein traumaattisia kokemuksia ja kiusaamisväkivaltaa. Miten kiusaaminen vaikuttaa mieleen ja ihmissuhteisiin myöhemmin elämässä? Jaksossa käydään läpi kiusaamisväkivallan ja trauman psykologiaa. Miksi pelkkä ympäristön vaihtaminen ei riitä kiusaamisten vaikutusten hoitamiseksi? Ja miten menneisyyden kokemukset vaikuttavat sisäiseen ääneemme? Vieraanani on kliinisen psykologian dosentti ja holistisen mielenterveyskäsityksen asiantuntija Tomi Bergström. Jakson aiheita: Mitä trauma tarkoittaa – ja miten käsite on laajentunut arkikäyttöön Miten kiusaamiskokemusten kehittyminen komeroitumispaineeksi Menneisyyden äänien puhe omassa mielessä Korjaavien kokemusten psykologiaa Milloin on aika hakea apua – ja miksi kynnys voi…

Kaupallinen yhteistyö: Suomen Punainen Risti. Keskuudessamme elää näkymätön väestön osa. Sosiaalinen vetäytyneisyys on yksi aikamme ilmiöistä. Siinä ihminen vetäytyy tiedostamattaan tai tietoisesti sosiaalisesta vuorovaikutuksesta, ja ajallaan sulkeutuu eriasteisiin eristyksen muotoihin. Ilmiö lienee kuitenkin vanha kuin ihmisyyskiin. Aikanaan puhuttiin "peräkammarin pojista". Modernissa maailmassa vetäytymiseen kiinnittyy kuitenkin uudenlaisia aspekteja, kuten internetyhteisöjä, yhteiskuntamme kannustin- ja rankaisujärjestelmien luomia verkkoja, sekä teknologisia ratkaisuja inhimillisiin ongelmiin, jotka osaltaan auttavat ylläpitämään vetäytymistä ja eristäytymistä. Jaksossa käsitellään sosiaalisen vetäytymisen ja hikikomorin teemoja. Jakson aiheita: - Mitä tarkoittaa sosiaalisesti vetäytynyt, komeroitunut ja hikikomori - Millaiset kierteet aiheuttavat sosiaalista vetäytymistä - Rakenteelliset tekijät ylläpitämässä vetäytymistä: onko yhteiskuntamme tehty kaikille? - Miten neljän seinän sisässä oleminen…

Romantiikka väkivallan välineenä, ja muita piilotetun väkivallan muotoja. Käsittelemme jaksossa Meri Ala-Huikun kanssa vainoamisen ja sumuttamisen ("gaslightingin") psykologiaa. Lisäksi puhumme harvemmin havaituista väkivallan muodoista, joita tapahtuu esimerkiksi lapsettomissa perheissä, kehitysvammaisia kohtaan ja vanhainkodeissa. - Mistä vainoaminen koostuu? Kuuluuko siihen vilpitöntä uskoa, että toinen kyllä palaa kanssani yhteen, vaikka hankkiikin nyt lähestymiskieltoa? Mistä tämä kertoisi? - Sadismi ja mielen järkkyneisyys vainoajien ja sumuttajien kesken. - Sarjavainoajat. - Miten romantiikkaa ja pinnallisesti positiivisia asioita voidaan käyttää vainonnan keinona. - Rakenteellinen väkivalta vanhuksia kohtaan. Miten väsyneisyys ja leipääntyneisyys voivat pelata roolia tässä. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua…

Mielen terveys ja mielen sairaus otetaan käsitteinä itsestäänselvyytenä. Tässä ei ole mitään järkeä. Näin väitämme kliinisen psykologian dosentin, Tomi Bergströmin kanssa. Jaksossa pureudumme psykiatrian historian ja nykypäivän kautta siihen, mistä ajatukset mielen terveänä olemisesta tai sairastumisesta perustuvat, ja millaisia vaikutuksia niillä on ihmisten hoitoon ja ajatteluun. Voisimmeko auttaa ihmisiä paremmin olemalla ajattelematta heidän mielistään sairaita tai terveitä? Jakson aiheita: - Mihin psykiatria perustuu? - Mihin ajatus mielen sairaudesta perustuu? - Miltä näyttäisi mielen auttaminen ilman mielen sairautta tai terveyttä? - Miksi nepsy ei ole sen enempää "neuroa" kuin masennuskaan. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com…

Viiltely ihmetyttää läheisiä ja usein viiltelijää itseäänkin. Kaikki käyttäytyminen tapahtuu aina omassa asiayhteydessään ja sillä on aina jokin tarkoitus. Sama pätee viiltelyyn. Jaksossa keskustelemme Katja Myllyviidan kanssa viiltelyn funktioista ja siihen liittyvistä keskeisistä kysymyksistä: - Viiltelyn 6 toiminnallista funktiota - Miten ihmiset tyypillisesti suhtautuvat viiltelyyn - Queer-ihmisten viiltelykäyttäytyminen - Kuinka viiltelyä hoidetaan - Onko kyseessä riippuvuus - Ryhmäviiltely ja viiltelemisen sosiaalinen tarttuminen - Yleinen väärinkäsitys viiltelyn hoidosta Katja Myllyviita on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija. Hänen kirjassaan -Vapaaksi viiltelystä (2021) Myllyviita kuvaa vuosikymmenten kliinisellä kokemuksellaan viiltelyyn liittyviä tunteita, kokemuksia ja ajatuksia. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos!…

Insestissä seksuaalinen käyttäytyminen kohdistetaan ihmisiin, jotka ovat liian lähellä. Voiko samoin tehdä emootioiden kanssa? Mitä on emotionaalinen insesti? Emotionaalisesti insestinen vanhempi kohtelee lastaan ikään kuin puolisoa tai "vertaistaan". Hän saattaa vaatia lapselta emotionaalista tukea ja läheisyyttä enemmän kuin vanhempi-lapsi-suhteessa on asiallista. Hän saattaa avautua lapselle asioista, joita lapsen ei tulisi kuulla tai käsitellä. Aiheesta puhumassa kanssani on psykologi, kouluttajapsykoterapeutti ja tietokirjailija Katja Myllyviita! Hän luokittelee uusimmassa, Sairas perhe -bestsellerkirjassa monia epäterveen vanhemmuuden tyyppejä. Katjan valokuva: Heidi-Hanna Karhu Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta:…

Tervetuloa PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradioon! Jos tavalliset jaksot ovat asiantuntijoiden käymiä järkeviä keskusteluja tärkeistä aiheista, ILTARADIO on niitä illalla ja aamuyöllä käytyjä epämääräisiä psykologisia pohdintoja ja väittelyjä, kun on pari olutta jo alla ja saunassa käyty. No, olutta ei välttämättä tarvita, mutta tunnelma tulee olemaan ILTARADIOSSA rento. Ei pönötetä eikä mietitä liikaa mitä sanotaan. Nyt selviää, millaisista asioista psykologia-alan ihmiset puhuvat iltaisin! Jokainen tuo jaksoon mukaan jonkun idean tai aiheen, joka on viime aikoina liikkunut mielessä. Sinulla on nyt kaksi eri tyylistä PSYKOLOGIA-Podcastin muotoa joista valita! Ensimmäisessä PSYKOLOGIA-Podcastin Iltaradiossa ovat vieraina psykologian maisteriopiskelijat Nette Hurme, Tatu Polamo ja Julius Heino! Lets mennään. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)…

Pelit ja pelillisyys ovat ihmisessä syvällä. Kuinka syvällä? Pelien suhteen puhutaan yleensä vain "ruutuajasta" ja peliriippuvuuksista, ja harva kehtaa rehdisti sanoa harrastavansa pelaamista. Peleillä on kuitenkin voimakas ja aito positiivinenkin vaikutus maailmaan. Lapsesta asti ihminen oppii leikkien kautta valtavasti asioita sosiaalisesta maailmasta, moraalista ja itsestään. Ihmiset haluavat pelata ja leikkiä. Pelillistäminen tarkoittaa asioiden tekemistä pelien kaltaiseksi. Jos osaa katsoa, pelillisyyttä näkyy kaikkialla. Oikeastaan laajasti tulkittuna suurin osa ihmisten luomista instituutioista, töistä, harrastuksista ja tavoitteista voidaan määritellä tietynlaiseksi peliksi, jossa on sääntöjä, pelivälineitä ja tavoitteita. Vieraanani aiheista puhumassa on psykologi Samuli Shintami. Aiheita: - Mitä pelit ja pelien vetovoima kertovat ihmisyydestä? - Erillinen identiteetti pelimaailmassa - haitallista todellisuuden pakoako? - Onko pelissä edistyminen "oikeaa" edistymistä? - Kuinka pelata viisaammin? -…

Miten väkivaltaisuus syöpyy sisälle perheeseen? Lähisuhdeväkivalta on ilmiö, jossa satuttaminen, kontrolli ja pelko kietoutuvat ihmissuhteeseen, jonka kuuluisi olla turvallinen. Se voi sisältää fyysistä, henkistä, taloudellista, seksuaalista tai sosiaalista väkivaltaa. Useimmiten se on jonkinlainen yhdistelmä näistä. Väkivalta ei synny tyhjästä. Ensin se voi näkyä esimerkiksi kontrollina, sitten eristämisenä ja lopulta avoimena väkivaltana. Ilmiön ytimessä on vallan ja alistamisen dynamiikka. Väkivalta ei ole koskaan yksityinen asia. Tekijä on aina itse vastuussa väkivallasta. Se ei ole ikinä uhrin syy. Meri Ala-Huikku on väkivaltatyön koordinaattori Etelä-Pohjanmaan Hyvinvointialueella. Hän on työskennellyt väkivaltaa vastaan mm. MARAK-puheenjohtajana ja Barnahus-koordinaattorina. MARAK eli moniammatillinen riskinarviointi on vakavan parisuhdeväkivallan riskinarvioinnin ja uhrin auttamisen moniammatillinen menetelmä. Barnahus-hankkeessa puolestaan tehostetaan lapsiin kohdistuvien väkivaltaepäilyjen…

Kun kuolema kohtaa perheen. Jaksossa keskustelemme Eija Tuukkasen (Terhokoti) ja Virpi Niemen kanssa lapsen surusta. Miten vanhemman tai muun läheisen kuolema vaikuttaa lapseen? Eija Tuukkanen on kirjoittanut kirjan Lapsen suru: Hyvin hyvä puhua kuolemasta. Kirjassa hän käy läpi lasten erilaisia tapoja reagoida menetyksiin ja perheenjäsentä odottavaan kuolemaan. Kuinka lapsen ajatukset tulisi huomioida? Pitkään on ajateltu, ettei lapsi voi ymmärtää kuolemasta juuri mitään. Tuukkasen mukaan kuolema on usein lapselle suoraviivaisempi asia kuin luullaan. Kielelliset perinteet, häpeily ja liikavarovaisuus tekevät siitä monimutkaisen. Virpi Niemi on itse menettänyt miehensä suolistosyöpään, ja kertoo jaksossa tarinansa. Hän kohtasi tuohon aikaan parivuotiaan Varpu-tyttärensä kanssa perheenisän kuoleman suoraan. Tuolloin Eija Tuukkanen toimi Varpun työntekijänä Terhokodin kautta. Terhokoti on vaativan erityistason saattohoitokoti Helsingissä. Jakson aiheita: - Kuinka puhua elämän päättymisestä? - Häpeily ja…

Terveyspsykologia tutkii ihmisen terveyskäyttäytymistä. Miksi muutosta on niin vaikeaa saada aikaan? Kuinka tehdään kestävä elämäntapamuutos? Tiedetään, että vaikka ihmistä informoidaan kuinka hänen tekemistään epäterveellisistä valinnoista, tämä harvoin lisää terveellisempää käytöstä. Miksi? Vieraanani puhumassa aiheesta ovat terveyspsykologian erikoispsykologit Petri Karkkola ja Taina Hintsa. Aiheina mm.: - Mitä "terveys" tarkoittaa - Miksi tieto ei motivoi? - Pitäisikö epäterveellisistä valinnoista rankaista? - Onko "hyvät ja huonot elintavat" -jaottelussa järkeä. Mistä tällainen tulee? - Mitä töitä tekee terveyspsykologi? Terveyspsykologian erikoispsykologikoulutus on suunnattu terveydenhuollossa, sairaanhoidossa, työterveyshuollossa, kuntoutuksessa ja organisaatioiden kehittämistehtävissä toimiville psykologeille. Erikoispsykologi on mukana ratkaisemassa terveyden, sairauden ja toimintakyvyn haasteita yksilöiden, ryhmien ja erilaisten yhteisöjen kanssa. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa.…

Terapeutti shamaanina ja kauppiaana! Puhumme jaksossa Sinnu Savolan kanssa siitä, millaisia rooleja terapeutti on yhteiskunnassa ottanut. Hyvä terapeutti on kuin pappi, shamaani ja kauppamies. Näin Sinnu väittää uudessa podcastissään, ja olen samaa mieltä.🎙 Sini-Sofia Savola ("Sinnu") on psykologi, terveyspsykologian erikoispsykologi, kouluttaja ja konsultti. Hän on myös "Niinku asia on" -podcastin juontaja (entinen "Psykologiaa ja kaikenlaista"). Käykää kurkkaamassa! Sieltä löytyy lisää sisältöä tämänkin jakson aiheista! 😎 Jakson sisältöjä: - Terapeutti tunnustusten kuulijana ja salaisuuksien pitäjänä - Terapia shamanistisena riittinä - Terapeutin opit kuin perinnöllinen viisauskirjallisuus - Mitä terapeutti myy ja miten? - Psykologisten testien samankaltaisuudet astrologian ja tarot-korttien kanssa Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :)…

Ihminen voi tulla riippuvaiseksi mistä tahansa, mutta miten riippuvuus syntyy? Jaksossa puhumme Arto Pietikäisen kanssa riippuvuuksien psykologiasta. Jakson sisältöjä: - Riippuvuuksien eri funktiot, eli mitä tarkoituksia riippuvuus voi palvella - Tupakoinnin lopettamisen psykologia - Hienovaraiset ja salaperäiset käyttäytymisen palkinnot - Nykyajan uudet riippuvuudet Arto Pietikäinen on Suomen kunnioitetuimpia psykologeja. Hänet tunnetaan erityisesti hyväksymis- ja omistautumisterapian uranuurtajana. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Syvyyspsykologiaa, Jungia ja alitajuntaa! Nyt syvennytään syvyyspsykologi Nina Pyykkösen kanssa Carl Jungiin, arkkityyppeihin, kollektiiviseen alitajuntaan ja muihinkin hieman esoteerisempiin tai mystisempiin psykologian haaroihin. - Mistä syvyyspsykologiassa on kyse? - Carl Jung ja hänen suhteensa alitajuntaan. - Jungilainen coaching. Mitä jungilaisella vastaanotolla tehdään, ja miksi? - Freudin ja Jungin suhde. - Miten mystiseen tulisi suhtautua? - Mitä akateeminen psykologia ei tällä hetkellä näe? Mitä se ei kunnioita? Nina Pyykkönen on erikoispsykologi, psykoterapeutti, ekoterapeutti ja Jungilainen Coach. Hän on myös joogaohjaaja, qigongohjaaja ja psykoterapeuttiyhdistyksen puheenjohtaja. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon…

Mitä jos vanhemmalla tai kumppanilla on persoonallisuushäiriö? Tämä asettaa erityisen haastavan ongelman. Miten saada ihminen huomaamaan oma erikoinen tai hankala käyttäytyminen? Entä jos on parisuhteessa vaikkapa narsistin kanssa? Mitä tehdä ja ajatella? Jos on halunnut seurustella tämän ihmisen kanssa, kuinka sitten voi nostaa esille hänen persoonallisuutensa ongelmana? Eikö tämä ollut juuri se, mihin ihastuitkin? Toisaalta persoonallisuus ei ole vain YKSI asia, jokin koherentti kokonaisuus, vaan sarja erilaisia piirteitä ja taipumuksia. Persoonallisuushäiriöissä jotkin näistä piirteistä ovat ylikorostuneita, ja niitä halutaan säätää. Käsittelemme jaksossa Jan-Henry Stenbergin (HUS:in psykiatrian johtavan psykologin ja linjajohtajan) kanssa mm. seuraavia: - Kuinka tunnistaa persoonallisuushäiriöisen kanssa pelattavat pelit, joihin helposti yhdessä päädytään? - Miten lapsen tai nuoren tulisi ajatella, jos hän tunnistaa vanhemmassaan häiriintyneitä piirteitä? Kuinka hakea apua? - Miten persoonallisuushäiriö…

Nyt puhutaan narsismista, eristäytyneestä eli skitsoidisesta persoonallisuushäiriöstä ja muistakin ns. prototyyppihäiriöistä! Minisarjan toisesssa osassa keskitymme Jan-Henry Stenbergin kanssa siis siihen, miten persoonan häiriintyminen todellisuudessa näkyy näissä diagnooseissa, joita usein heitellään arkikielessä kevyestikin ja aiheetta. Jan-Henry Stenberg on HUS:in psykiatrian linjajohtaja ja johtava psykologi. Aiheita: - Narsismin ydinpiirteet - Narsismi ja salaliittoteoriat - Narsismin evolutiiviset hyödyt - Mistä häiriöt syntyvät - Häiriintynyt epäsosiaalisuus ja eristäytyneisyys - Skitsotypaalisen ja pakko-oireisen persoonallisuushäiriön yhteydet skitsofreniaan ja pakko-oireiseen ahdistuneisuushäiriöön - Keisarin uudet vaatteet ja persoonallisuushäiriöt - Oiredimensiot uusissa persoonallisuushäiriöluokituksissa Seuraavana perjantaina puhutaan persoonallisuushäiriöistä perheissä! Palaa silloin kuulolle. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin,…

Miten persoonallisuushäiriöt muodostuvat, ja miksi niitä on olemassa? PSYKOLOGIA-Podcastin uudessa, kolmiosaisessa minisarjassa käsittelemme Jan-Henry Stenbergin kanssa persoonallisuushäiriöitä. Jan-Henry on Helsingin yliopistollisen sairaalan psykiatrian johtava psykologi, sekä digitaalisten ja psykososiaalisten hoitojen linjajohtaja. Hän on tehnyt elämänsä töitä äärimmäisten persoonallisuuksien kanssa. Ensimmäisessä jaksossa puhumme siitä, mistä persoonallisuushäiriöistä on kyse, kuinka ne määritellään ja miten ne voivat näkyä. Missä mielessä persoonallisuushäiriö on häiriö? Samalla tavalla kuin asia joka ei toimi oikein, kuten sydämen vajaatoiminta? Vai kuten fyysinen sairaus, joka toimii tarkoituksenmukaisesti, mutta haittaa ihmisen toimintaa, kuten syöpä? Onko persoonallisuushäiriö vain looginen seuraus ja strategia tietynlaisessa ympäristössä toimimista varten? Lisäksi puhumme seuraavista: - Miksi esimerkiksi narsismi ei ole valikoitunut luonnonvalinnan kautta pois? Mitä hyötyä siitä on ollut? - Kuinka…

Mitä on hermostollinen herkkyys? On ollut puhetta erityisherkkyydestä eli "HSP"-ilmiöstä (Highly Sensitive Person), aistiyliherkkyydestä ja muista aistimisen, havainnoinnin ja tuntemisen herkkyyteen liittyvistä ilmiöistä. Mistä näissä on kyse? Mihin ne perustuvat? Miten ihmiset voivat hyötyä tällaisesta tiedosta, ja miten tunnistaa oma hermostollinen herkkyys, tai herkkyyden vähyys? Vieraanani on Nina Pyykkönen, erikoispsykologi, ekoterapeutti ja Jungilainen valmentaja, sekä muun muassa joogaohjaaja. Hän toimii myös Suomen psykoterapeuttiyhdistyksen puheenjohtajana. Keskustelemme myös seuraavista: - Kuinka hyödyntää oma herkkyys tai herkkyyden puute - Mitä parisuhde- ja ihmissuhdehaasteita ja -vahvuuksia hermostolliseen herkkyyteen liittyy - Miksi evoluutio on tuottanut vaihtelua hermostolliseen herkkyyteen - Muiden eläinten erityisherkkyys Tässä Ninan siteeraamia materiaaleja: Falkenstein, T., Sartori, L., Malanchini, M., Hadfield, K., & Pluess, M. (2025). The Relationship Between Environmental Sensitivity…

Vaikuttaa siltä, että miehet ja naiset ovat erkaantumassa arvoiltaan. Miehistä on tullut konservatiivisempia ja naisista liberaalimpia. Aiheen johtaviin tutkijoihin kuuluva Alice Evans kutsuu ilmiötä "suureksi sukupuoliseksi erkaantumiseksi" ("The Great Gender Divergence"). Tässä PSYKOLOGIA-Podcastjaksossa keskustelemme aiheesta psykologi Frans Hornemanin ja psykologian maisteriopiskelija Alex Siiran kanssa. Mistä tällainen muutos voisi johtua ja mihin se johtaa? Juttelemme: - konservatismin ja liberalismin mahdollisista vaikutuksista naisiin ja miehiin - ns. "kulttuurillisista yrittäjistä", jotka hyödyntävät yhteiskunnan polarisaatiota kasvattaakseen omaa brändiään ja näkyvyyttään - muunlaisista mekanismeista, jotka voivat aiheuttaa kahtiajakautumista sukupuolittain. Alex on Pirkanmaan psykologiyhdistyksen puheenjohtaja. Frans Horneman on toiminut Mieli ry:n johtavana psykologina ja itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä. He ovat molemmat erilaisissa kannanotoissaan osallistuneet keskusteluun miesten…

Mikä on ihmiselle ominaista, mikä outoa? Se, mihin olemme lajina tottuneet tulee helposti unohdettua, sillä arkemme ja elämämme on täynnä asioita, jotka vievät meidät kauas luontaisista taipumuksistamme. Kuten lehmillä, lampailla, kaloilla ja kasveilla, ihmisillekin on olemassa "normaalit" ympäristöt, joihin olemme organismina sopeutuneet, joihin luonnonvalinta on meidät muovannut. Minkälaisia nämä "normaalit" ympäristöt ovat, ja miten tunnistaa outous? Ja miksi yrittää? Tässä soolojaksossa ihmettelen nykyistä elämäämme, ja koitan tuoda näkyville sen kummallisuuksia. Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida ja seurata sivujani. Anna myös 5 tähden arvostelu, jos koet ohjelman sen arvoiseksi. Kiitos! :) Jatketaan keskustelua Instagramissa! Instagram: @oskarimagga TikTok: @oskarimagga Verkkosivut: oskarimagga.com Logon tausta: yksityiskohta Marianne Laitin teoksesta Pimeät Vedet 1. Valokuvaaja: Matias Ahonen.

Miten mieli reagoi, kun naapurustoa pommitetaan? Miten hävittäjien tekemät, kattoja hipovat pelottelulennot ja droonien jatkuva surina yötaivaalla vaikuttavat perheisiin ja yhteisöihin? Jaksossa keskustelemme Nina Lyytisen kanssa psykologin työstä sotilaallisten kriisien keskellä. Nina on työskennellyt pitkään vapaaehtoisena kriisialueilla, auttaen mm. Libanonin palestiinalaisleireissä ihmisiä, jotka ovat joutuneet lähtemään kotimaastaan, ja jäämään pakolaisslummeihin asumaan sukupolvien ajaksi. Mistä ihmiset saavat voimaa ja toivoa? Mitä psykologi voi enää tehdä, kun suurvoimat päättävät alkaa tappelemaan, jättäen perheet - isät, äidit ja lapset - jalkoihinsa? Nina oli Libanonissa keikalla syksyllä -24, kun Israel aloitti aggressiivisen pommituskampanjan alueella. Hän kertoi, että alueella ollessaan tuli totuttua ajatukseen, että jos valtava räjähdys tapahtuu 1-2 kilometrin päässä, se "ei ole lähellä". Koulutukseltaan Nina Lyytinen on erikoistunut trauma- ja kriisipsykologiaan, sekä työ- ja…

Persoona-sarjan viimeisessä osassa puhutaan sovinnollisuudesta! Sovinnollisuus kertoo siitä, kuinka paljon painoarvoa ihminen antaa toisten tunteille, tarpeille ja näkökulmille. Korkea sovinnollisuus näkyy ystävällisyytenä, haluna välttää konflikteja ja taipumuksena asettua toisten puolelle. Matala sovinnollisuus taas voi tarkoittaa suorasanaisuutta, kilpailuhenkisyyttä tai jopa itsekkyyttä. Matalan sovinnollisuuden omaava tyyppi pyrkii neuvottelemaan omasta puolestaan, kun taas sovinnollinen kaveri neuvottelee toisen puolesta. Sovinnollisuus ei aina ole pelkästään hyve. Se voi johtaa alistumiseen, liialliseen mukautumiseen tai kyvyttömyyteen pitää omia puoliaan. Ja toisaalta, epäsovinnollinen voi joskus olla rehellinen, tehokas ja päätöksentekokykyinen siellä, missä konsensuksen hakeminen hidastaa. Epäsovinnollisuus voi toisaalta näkyä sinä, mitä kansankielellä joskus kutsutaan "kusipäisyydeksi". Käy kuuntelemassa! Koko Persoona -minisarja on nyt paketissa. Aiemmissa jaksoissa käsittelimme järjestyksessä…

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan neljännessä osassa pureudumme avoimuuteen! Avoimuus kokemuksille on piirre, joka yhdistyy uteliaisuuteen, mielikuvitukseen, estetiikan arvostamiseen, sekä haluun tutkia uusia ideoita ja kokemuksia. Korkea avoimuus näkyy usein luovuutena, pohdiskelevuutena ja uusista ilmiöistä innostumisena – oli kyse sitten taiteesta, tieteestä tai elämäntavoista. Avoin ihminen kokee syvästi, ajatelee monimutkaisesti ja näkee asioita useista näkökulmista. Matala avoimuus ei kuitenkaan tarkoita, että ihminen olisi "ahdasmielinen" - ainakaan sanan negatiivisessa merkityksessä. Usein matala avoimuus näkyy pragmaattisuutena, käytännönläheisyytenä ja turvallisuushakuisuutena. Kaikki eivät halua jatkuvasti ravistella maailmankuvaansa – eikä tarvitsekaan. Avoimuus kertoo paljon siitä, miten ihminen kokee maailman ja suhtautuu siihen, mitä ei vielä tunne. Avoimuus on mm. yhteydessä liberaaliin maailmankatsomukseen. Ensi viikolla sarjan viimeisessä osassa puhutaan sovinnollisuudesta.…

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan kolmannessa osassa syvennymme tunnollisuuteen! Tunnollisuus on piirre, joka liittyy järjestelmällisyyteen, vastuullisuuteen ja kykyyn säädellä omaa käyttäytymistä pitkän aikavälin tavoitteiden suuntaisesti. Korkea tunnollisuus näkyy usein ahkeruutena, luotettavuutena ja kurinalaisuutena. Tunnollinen ihminen tyypillisesti asettaa tavoitteita, pysyy aikatauluissa ja miettii tarkkaan ennen kuin toimii. Toisaalta hän voi myös olla ankara itselleen, uppoutua työhön liikaa tai kokea syyllisyyttä, jos ei ole jatkuvasti tehokas. Matala tunnollisuus ei taas välttämättä tarkoita laiskuutta. Se voi näkyä joustavuutena, luovana kaaoksena tai hetkessä elämisenä. Joskus suunnitelmattomuus tuo elämään juuri sitä vaihtelua, mitä muutoin järjestelmällinen mieli ei sallisi. Länsimaisessa työelämässä usein palkitaan tunnollisuudesta, mutta liiallisena tällainen voi kääntyä myös uupumukseksi. Joissain työtehtävissä järjestelmällisyyden tarve voi olla iso haittakin. Jaksossa keskustelemme…

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan toisessa osassa perehdymme Lasse Karjalaisen kanssa neuroottisuuteen! Neuroottisuus on piirre, joka kertoo herkkyydestä kokea negatiivisia tunteita, kuten pelkoa, ahdistusta, häpeää tai surua. Se on yksi "big five" -piirteistä, eli viidestä suuresta persoonallisuuspiirteestä, joissa ihmisten voidaan katsoa vaihtelevan. Korkea neuroottisuus ei tarkoita, että ihminen olisi jatkuvasti ahdistunut. Se tarkoittaa, että stressaavat tilanteet saattavat laukaista vahvoja reaktioita, ja palautuminen vie keskimäärin enemmän aikaa kuin vähemmän neuroottisella. Vastaavasti matala neuroottisuus ei ole aina puhtaasti hyvä asia – joskus tunneherkkyys on merkki empatiasta, varovaisuudesta tai syvällisestä sisäisestä työskentelystä. Toisaalta voimakas tunnereaktio voi myös vähentää kykyä toimia empaattisesti, jos ihminen "lukkiutuu" omaan tunnekuohuunsa. Kokonaisuudessaan neuroottisuus lienee piirre, joka on ihmisissä vielä sopeutunut siihen ympäristöön, jossa olemme satoja tuhansia…

PSYKOLOGIA-Podcastin Persoona-minisarjan ensimmäisessä osassa käsittelemme ekstroversiota! Ekstroverttiuden ajatellaan koostuvan positiivisten tunteiden runsaudesta, sosiaalisesta aloitteellisuudesta ja innokkuudesta. Ekstrovertti luontaisemmin ottaa johtajamaisen aseman. Introvertti taas tyypillisesti on ryhmätilanteissa mieluusti sivummalla. Hän voi silti olla tarkkaavainen, sosiaalinen observoija. Introvertti voi siis olla sosiaalisesti älykäs ja taitavakin. Hän ilmaisee tyypillisesti vähemmän "positiivista affektia", eli positiivinen tunneilmaisu on rajoitetumpaa. On huomattavaa, että positiivisten tunteiden määrä ei sulje pois negatiivisia tunteita. Eli ihminen voi kokea paljon positiivisia JA negatiivisia tunteita. Negatiivinen emotionaalisuus on seuraavan tiistain jakson aiheena! Toisin kuin usein ajatellaan, ekstroversio ja introversio ovat saman piirteen eri päädyt. Ihminen siis sijoittuu johonkin tällä jatkumolla, ja suurin osa siihen keskipaikkeille. Suurin osa ei siis ole kumpikaan - ei…

Mitä on todellinen sivistys, ja kuinka nykyisessä, hektisessä yhteiskunnassa tulisi oppia? Maailmassamme on helpompaa kuin koskaan saada tietoa. Joka asian voi selvittää nopeasti. Työkaluja infon hankkimiseen on kaikenlaisia, selaimista kielimalleihin, palstoista podcasteihin. Valtavasta tietomurusten määrästä ei kuitenkaan itsestään muodostu ymmärrystä, eikä kylmää informaatiota sisäistetä tuosta vain. Miten siis rakentaa syvää sivistystä tietotulvan maailmassa? Marko Nenonen on Suomen historian dosentti Tampereen yliopistolta. Hän on tutkinut noitavainojen ja liikenteen historiaa. Marko on ollut yksi Tampereen yliopiston pidetyimmistä opettajista; hänet tunnetaan joustavasta, paljon autonomiaa antavasta opetusotteestaan ja kiinnostvista luentoaiheistaan. Jaksossa puhumme aiheista: - Tieteiden ja oppiaineiden eriytyminen. - Miksi historiaa tutkitaan? - Miten olla hukkumatta tietotulvaan? - Sivistyksen määritelmä - mitä sivistys tarkoittaa vai tarkoittaako mitään? - Miten opiskella tehokkaasti. - Mitä…

Kielet luovat maailmaa ja maailma kieliä. Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcast jaksossa juttelemme Anssi Bwalyan kanssa siitä, miten kieli ja mieli toimivat yhdessä. Miten kieli muodostaa todellisuuttamme ja miten todellisuutemme muovaa kieltämme. Kieli on syvällinen heijastus ihmisen olemuksesta ja kokemuksesta. Toiselle kielellinen ilmaisu on tärkeämpää kuin toiselle. Kieli on kuitenkin ehkä se tekijä, joka selkeiten erottaa ihmisen muista eläimistä. Kun havaitsemme kielen käyttöä muissa eläimissä, tämä kiehtoo meitä suuresti, ehkä koska koemme sillon jonkinlaisen yhteyden. Lisää jakson aiheita: - Mitä on sisäinen puhe, miksi sellainen on ja kuinka se toimii? - Kulttuurit, joissa on enemmän tai vähemmän värisanoja: näkevätkö tällaiset ihmiset maailman eri tavalla? - Englannin valta-asema tutkimuksessa ja kirjallisuudessa: Mitä menetämme, kun puheen ja kielen tutkimus tapahtuu usein vain englannin kautta? - Monikielisyyden psykologia. - Hahmottaako toinen maailmaa kielellisemmin kuin toinen? Entä miten…

Mistä miehet kärsivät? Uusimmassa PSYKOLOGIA-Podcastin jaksossa puhumme Alex Siiran & Frans Hornemanin kanssa miesten itsemurhakuolleisuudesta, deittikulttuurista, avun hakemisen ja tunnepuheen vaikeudesta sekä siitä, miten saisimme uudistettua tunkkaista miehen mallia, pudottamatta kuitenkaan perinteisen miehisyyden hyviä puolia matkasta! Nykyisessä maskuliinisuuskeskustelussa puhutaan liian usein miehille norsunluutornista ja paasataan siitä, mitä miesten pitäisi itsestään ajatella ja mitä ei. Kuinka voisimme myydä miehille maskuliinisuuden laajempaa määritelmää kunnioittavalla tavalla? Alex Siira on Pirkanmaan psykologiliiton puheenjohtaja ja psykologian maisteriopiskelija Tampereen yliopistolta. Alex puhuu sosiaalisessa mediassaan paljon miehisyyden tematiikasta ja yksinäisyydestä, sekä keinoista, joilla psykologiaa voitaisiin tuoda lisää poliittiseen päätöksentekoon. Frans Horneman on psykologi, joka on työskennellyt Mieli ry:n johtavana psykologina ja itsemurhien ehkäisykeskuksen päällikkönä. Hän on…

Miten kapinoida kiirettä vastaan? PSYKOLOGIA-Podcast palaa uuteen vuoteen bangerijakson kanssa! Jaksossa keskustelemme Julia Sangervon kanssa yhteiskunnan ja työelämän jatkuvasta intensifikaatiosta. Siitä, miten yksilöille asettuu kovempia ja kovempia vaatimuksia, vaikka periaatteessa tehokkuutemme on noussut jatkuvasti. Miksi aiemmin perhe tarvitsi vain yhden työssäkävijän, kun nykyään kaksikaan ei aina meinaa riittää? Mitä kiire tekee mielelle, ja mitä voimme tehdä? Julia Sangervo on psykologi ja poliitikko. Hän puhuu empaattisemman ja rauhallisemman yhteiskunnan puolesta, jossa psykologia otettaisiin huomioon kaikilla tasoilla. Lisää käsiteltyjä aiheita: - Onko laiskuutta olemassa? - Kuuluuko empatia hyvään poliittiseen päätöksentekoon? - Pitäisikö ajattelussa pyrkiä laittamaan ensisijaisesti tunteet sivuun ja toimia järjellä? - Mistä arvot tulevat? - Tähtien ja arjen pienien asioiden ihmeellisyys! Jos haluat tukea podcastiani, tässä pari tapaa. Voit tallentaa jaksoja, jakaa niitä eteenpäin, kommentoida…

Jaksossa käsitellään erämaaelämää 1900-luvulla, kun moderni maailma alkoi pikku hiljaa ylettää Kutturan kylään. Kuttura on pieni, saamelaisten ja sukuun liittyneiden asuttama kylä Inarin seudulla. Käymme Ahkkuni (isoäitini), Siiri Magga-Miettusen kanssa läpi tarinoita hänen kirjoistaan. Siiri on saamelainen tarinankertoja, kirjailija ja kenties Suomen pisimmän opettajanuran tehnyt ihminen. Hänen tarinansa ovat lapissa rakastettuja. Mihin ihmiset uskoivat? Minkälaista poronhoitajan arki oli, ja millaista Siirin vanhempien oli olla ensimmäisinä saamelaisina linnanjuhlien vieraina? Siirin kertomukset ovat täynnä ihmeellisiä, surullisia, hauskoja ja erikoisia tarinoita lapsuudesta, luonnosta, ihmeellisistä sattumuksista ja kirpakoista kohtaloista. Mukana tanssivat aina kunnioitus ja huumori. Keskustelemme myös Ahkkun vanhenemisesta, Alzheimerin taudista ja loppuelämästä. Mitä ajatuksia ikääntyminen herättää? Käsiteltyjä aiheita: - Jumalat ja usko yliluonnolliseen lapissa - Poronhoidon arkea - Kekkosen vierailut…