Karon Grilli

"OP-ryhmän pitää pitää talous kunnossa, mutta sen pitää luoda elinvoimaa. Sen pitää olla sillä tavalla, että se tuntuu ja näkyy", OP-ryhmän entinen pääjohtaja Reijo Karhinen sanoo. Hän kertoo aistineensa, että nykyinen pääjohtaja Timo Ritakallio ajattelee ryhmän osuustoiminnallisuudesta eri tavalla. Reijo Karhinen johti OP-ryhmää vuosina 2007–2018 ja oli keskeisessä roolissa rakentamassa siitä Suomen suurinta finanssiryhmää. Kun Ritakallio seurasi häntä pääjohtajana, strategia muuttui nopeasti. Karhisen aikana perustettuja uusia liiketoimintoja karsittiin. Karon Grillissä keskustellaan OP:n noususta finanssialan ykköseksi, finanssikriisin synkistä tunnelmista sekä Karhisen strategisista onnistumisista ja virhearvioista. Karhisen mukaan osuuskunnat muistuttavat toiminnaltaan yhä enemmän tavallisia osakeyhtiöitä. Toiseksi omistaja-asiakkaat eivät välttämättä ymmärrä omistajuuttaan eivätkä käytä siihen kuuluvaa valtaa. Omistajavallan passiivisuus jättää osuuskuntien hallituksille erityisen suuren vastuun.…

Millainen yhtiö on UPM:stä irtoava Wisa Group? "Olemme Euroopassa johtava vanerin valmistaja, ja keskitymme sellaisiin loppukäyttökohteisiin, joissa vaatimukset tuotteen laadulle, toimivuudelle ja palvelulle ovat kaikkein korkeimmat”, Wisa Groupin toimitusjohtaja Tuija Suur-Hamari sanoo. Wisan vaneria käytetään muun muassa rakentamiseen ja rekkojen lattioihin. Yli kymmenen prosenttia euroista tulee nestemäisen maakaasun kuljetukseen käytettävien tankkereiden vuoraamisesta. LNG-tankkerit ovat korkeiden vaatimusten erikoiskäyttökohde, jossa kilpailua on vähemmän ja siten kannattavuus oletettavasti korkeampaa kuin peruslaaduissa. ”UPM:n vaneriliiketoiminnan tulos on ollut läpi vuosi hyvin resilienttiä, vakaata”, Suur-Hamari huomauttaa. Hän nostanee tuloksen toteutuneen vakauden esiin siksi, että metsäteollisuuteen liitetään voimakaskin syklisyys, ja vanerinkin monet käyttökohteet ovat suhdanneherkkiä. Wisaa kuitenkin suojaa se, että viime vuosina kiinteiden kulujen osuus on ollut vain neljänneksen luokkaa…

Urheilubrändiyhtiöillä on ollut viime vuosina vaikeaa. Viiden vuoden jaksolla Nike ja Puma ovat menettäneet suunnilleen kolme neljäsosaa markkina-arvostaan, ja myös markkinakakkosen Adidaksen osakekurssi on selvästi korona-aikojen huippuja alempana. Yhtiöt ovat kompastelleet eri syistä. Niken päätös sivuuttaa vähittäiskaupat ja panostaa kuluttajasuoramyyntiin (DTC) on bisneskeskusteluiden viime vuosien eniten puituja epäonnistumisia. Maailman mahtavin sporttibrändi on saanut kylkeensä kolhuja, joiden paikkaileminen on vielä pahasti kesken. Puma panosti toimitusjohtajansa Bjørn Guldenin johdolla vahvasti kasvuun, ja Puma olikin 2010-luvun lopun suuria menestyksiä niin kauppojen kassoilla kuin pörssissä. Kun kysyntä taittui, yhtiö joutui dumppaamaan varastoaan ja tulos painui miinukselle. Kiinalainen ANTA osti itsensä saksalaisbrändin suurimmaksi omistajaksi. Puman kultanäppi Gulden siirtyi naapuriin Adidaksen toimitusjohtajaksi. Adidas on pärjännyt viime aikoina suuria kilpailijoitaan paremmin niin urheilun…

Nollakorkoajan päättymisen jälkeen listaamattomalla markkinalla on ollut takkuista. Pääomarahastoilla on ollut vaikeuksia myydä salkuissaan olevia yhtiöitä, sijoittajien rahat ovat jääneet juntturaan eikä uusien rahastojen perustaminen ole onnistunut entiseen malliin. Pääomarahastoyhtiöt, jotka eivät pysty vakuuttamaan potentiaalisia sijoittajia, ovat lirissä. ”Ne muuttuvat eläviksi kuolleiksi, jotka koettavat päästä eroon olemassa olevan salkun viimeisistä yhtiöistä”, kuvailee toimittaja ja tietokirjailija Marko Junkkari. Jukkarin arvion mukaan pääomasijoitusalan zombiutuminen lisääntyy. Junkkari on haastatellut kymmeniä alan toimijoita Pääomasijoittajat-kirjaansa varten. Grillillä puhutaan siitä, miksi suomalaisilla Buyout-rahastoilla on vaikeuksia kerätä uutta rahaa, vaikka niiden tuotot ovat kansainvälisesti vertailtuna olleet erinomaisia. Entä mikä on valtion sijoitusyhtiön Tesin rooli – ja onko siitä tullut jo liian vaikutusvaltainen? Lisäksi puhumme pääomasijoittajien maineesta, Venture Capital- ja…

Voihan verovelka! Grillinpitäjän salkunsiivoushanke kompastui kuin siivooja imurin johtoon. Piilevän verovelan realisoituminen panee empimään myyntipainikkeen käyttöä. Jos salkussa yli 20 vuotta olleen ja arvonsa vähintään 2,5-kertaistaneen yhdysvaltalaisen etf:n haluaisi siirtää paremmin salkkuun sopivaan ja rakenteeltaan parempaan eurooppalaiseen vaihtoehtoon, 100 000 euron suuruisesta myynnistä koituisi maksettavaksi 20 000 euron verot. Uuteen kohteeseen sijoitettavaksi jäisi 80 000 euroa. Haitta ei ole pelkästään se, että salkku pienenee siitä menevän veron myötä - ja joskushan verot pitää joka tapauksessa maksaa. Haitta on myös se, että piilevä verovelka ei ole keräämässä sijoittajalle lisää tuottoa. Jos myydyn ja tilalle ostetun etf:n kohde on kutakuinkin sama ja kumpikin tuottaa seuraavana vuotena 10 prosenttia, pidetyn sijoituksen arvo nousee 110 000 euroon, josta piilevää verovelkaa hankintameno-olettama huomioiden on reilut 22 000 euroa. Myydyn ja tilalle ostetun sijoituksen arvo puolestaan on vain…

Auroora Yhtiöt ostaa 5–20 miljoonan euron yhtiöitä, joita se mahdollisuuksien mukaan täydentää pienemmillä hankinnoilla, mutta toisin kuin pääomasijoittaja, se ei osta yhtiöitä myydäkseen vaan omistaakseen niitä. Ajatus on, että ostokohteet ovat jo ostettaessa kannattavia, ja niiden tuottamalla kassavirralla Auroora ostaa lisää ja paisuu entistä suuremmaksi. ”Liiketoimintamallimme on ’kasvua kasvun päälle’”, Aurooran toimitusjohtaja Antti Rauhala kuvaa. Rauhalan ”kasvua kasvun päälle” -mekanismi on vastaavanlainen kuin ”korkoa korolle” -ilmiö. Auroora vauhdittaa ostamiaan yhtiöitä kasvamaan, ja kun niiden tulokset ja kassavirrat kasvavat, vapautuvalla rahalla ostetaan uusia yhtiöitä, joita taas kasvatetaan. Kasvua tulee siis kahta kautta: orgaanisesta kasvusta ja yritysostoin tapahtuvasta kasvusta. Ensimmäisen vuosipuoliskona aikana Aurooran yhtiöiden orgaaninen kasvu oli huimat 21 prosenttia. Luku on mykistävä, sillä Aurooran omistukset eivät ole startupeja vaan vakaasti tulosta tekeviä ja etupäässä…

Mitkä Helsingin pörssin yhtiöt hyötyvät kuumana sykkivästä datakeskusbuumista? Datakeskusten rakentaminen tuo töitä rakennusliikkeille ja niiden alihankkijoille henkilöstövuokrausfirmoja myöten. Nokia myy datakeskuksiin sisuskaluja ja Wärtsilä voimaloita maailman datakeskuksiin. Kunhan myllyt saadaan pyörimään, ne ryhtyvät imemään sähköä. Odotukset sähkön hintakehitykselle nousevat, mikä hyödyttää suoraan Fortumia ja muita energiayhtiöitä. Samalla monet pöytälaatikossa odottamassa olleet tuuli- ja aurinkovoimalainvestoinnit kaivetaan uudelleen tarkasteltavaksi. Sähköinfrastruktuurin rakentaminen kysyy taas lisää työvoimaa ja vaatii tarvikkeita. Sähkön hinnan kohoaminen lähelle eurooppalaista tasoa epäilemättä panee myös sähkönkäyttäjät miettimään energiansäästöinvestointeja. Voi povailla, että melkein kaikkeen sähköön liittyvään kohdistuu entistä suurempaa kysyntää. Monologijaksossa vajaan tunnin verran jorinaa Helsingin pörssin datakeskusbuumereihin ja investointisyklien luonteesta. Mainituiksi tulevat…

After 15 years of investor neglect, emerging markets are trading at a steep discount to developed markets. Baillie Gifford's Roddy Snell sees three reasons for optimism: attractive valuations, stronger macroeconomic fundamentals and faster economic growth. But what could finally trigger a comeback? Snell points to two key factors: China and the US dollar. He believes the worst may be behind in China — and argues that in areas ranging from electric vehicles and batteries to solar power and AI, Chinese companies are already leading the world. In this episode, we discuss BYD, CATL, Luckin Coffee, Petrobras, Kaspi, EO Technics and the semiconductor giants TSMC, Samsung and SK Hynix. Snell explains why his funds have such large positions in these three semiconductor companies, and why he believes the current memory-chip cycle may be fundamentally different from those of the past. We also talk about the biggest risks to the emerging-markets thesis — from a US recession to problems in China and tensions around…

Oriolalla pitäisi olla kaikki edellytykset tehdä kelpo tulosta. Lääkejakelussa se jakaa Suomessa markkinan Tamron kanssa. Kun lääkkeiden kysyntä ja niiden liikuttelun tarve kasvaa, Oriolan perusbisnes tuntuu teoriassa rahanvuolennalta. Käytännössä tilanne on ollut toinen: Oriola on joutunut esittelemään viime vuosina rutkasti miinuksella olevia tilinpäätöksiä. Keskeinen syy tappioihin ovat harharetket oman perusliiketoiminnan reuna-alueille. Koko Oriolan historia itsenäisenä pörssiyhtiönä vaikuttaa olevan surkeiden sattumusten sarjaa. Viime vuosina kurssia on käännetty: Oriola haluaa palata perusasioihin eli jakelupalveluiden tarjoamiseen lääkeyhtiöille ja niiden kanssa selvästi synergestiseen hyvinvointituotteiden tukkukauppaan. "Meidän odotuksemme on, että strategiakauden lopussa... olemme aivan eri yhtiö kuin nyt", Oriolan talousjohtaja Mats Danielsson sanoo Karon Grillissä. Kaiken keskiössä on logistiikka. Logistiikka on tehokkuusbisnestä. Jotta kone toimisi kuin rasvattu, sen pitää olla kunnossa.…

Luultavasti aika harva entisen Oulun Puhelimen omistajista tietää olevansa mukana vaahtolasimarkkinan pohjoiseurooppalaisessa konsolidoinnissa ja vauhdikasta kasvua hartiavoimin tekevässä yhtiössä. Sijoitusyhtiövaiheen kautta vanhasta puhelinyhtiöstä on kuoriutunut Foamit, joka hallitsee Suomen, Ruotsin ja Norjan vaahtolasimarkkinaa. Vaahtolasi on jätelasista valmistettavaa materiaalia, jota käytetään keventeenä ja eristeenä rakentamisessa – niin omakotitalojen sokkeleiden reunustoilla, kerrostalojen viherkatoilla kuin moottoriteiden rampeissa. Vaahtolasi on kohtuullisen tuore keksintö, ja se kilpailee eri käyttökohteissa kivi- ja savipohjaisten murskeiden kanssa. Kierrätysainespohjaisuus ja alhainen hiilijalanjälki ovat vaahtolasin valtteja. Lisää myyntiä pitäisi olla saatavilla aivan vain lisäämällä vaahtolasin tunnettavuutta. Uusia käyttökohteita etsitään ja löydetään kaiken aikaa. ”Keskitymme niihin, joista saamme aikaiseksi tulosta ja katetta”, Foamitin toimitusjohtaja Erja Sankari linjaa Karon…

Helsingin pörssissä ja First North -markkinapaikalla käydään kauppaa lähes kuudellakymmenellä yhtiöllä, joiden markkina-arvo on alle 50 miljoonaa euroa. Suursijoittajien on hankala sijoittaa niihin, sillä sijoitussalkun kannalta järkevän painon saaminen vaatisi suuren osuuden ostamista yhtiöstä. Eikä se onnistu vaikuttamatta kurssiin – eikä osakkeesta ainakaan pääsisi eroon helposti. Viime aikoina pörssin pienen yhtiöt ovat laajasti ottaen jääneet osattomiksi kurssinoususta. Siihen on hyvät syynsä. Pörssin pienimpien joukossa on kosolti ikuisia alisuorittajia samoin kuin edellisessä listautumisbuumissa listautuneita firmoja, joille todellisuus on osoittautunut toiveita karummaksi ja kurssi käyttäytynyt sen mukaisesti. Pienyhtiöt ovat tyypillisesti myös enemmän kotimarkkinayhtiöitä kuin pörssijätit. Suomen talouden ounastellun elpymisen pitäisi avittaa kotimarkkinayhtiöitä. Ja kun suuryhtiöillä menee hyvin ja ne satsaavat tulevaan, sitä enemmän niitä palvelevat pienyhtiöt saavat töitä. Löytyisikö pörssin…

Saha on vaarallinen työkalu. Jos maailmanvalloitusta tekevän yhtiön osakkeet myy liian aikaisin, jää paitsi suurista tuotoista. Ruuvimeisselikin on vaarallinen, etenkin jos sitä käyttelee yhtiön talousjohtaja. Aivan laillisilla laskentatoimen keinoilla yhtiö pystyy yleensä säätämään tuloksensa halutun kaltaiseksi. Vaarallinen on myös vasara, jos vasara kädessään näkee ympärillään vain nauloja. Sijoittajan vaarallisin työkalu on kuitenkin viivoitin. Viivoitinta voi käyttää väärin ainakin kahdella salkun kannalta potentiaalisesti kohtalokkaalla tavalla. Toinen on yhtiön kehityksen ekstrapolointi eli "viivoitinanalyysi". Viivoittimen voi myös asettaa vaakasuoraan jollekin aiemmin vallinneelle tasolle, oli sitten kyse osakekurssista, liikevaihdosta tai kannattavuudesta. Tällöin ajatuksena on, että suure palaa tasolle, jolla se joskus aiemmin on ollut. Tällä menetelmällä saattaa astua arvoansaan ja tulla tarranneeksi kiinni putovaan puukkoon. Grillin työkalujaksossa käsittelyssä viivoittimen väärinkäytön vaarat.

Millaiseksi muodostuu tulostaulu, kun suuret eurooppalaiset pörssiyhtiöt pannaan ottamaan mittaa toisistaan ja lajeiksi otetaan muiden muassa arvostus, kasvu ja kyky hurmata analyytikot? Grillin EM-jaksossa vastakkain asettuvat Ison-Britannian, Saksan, Suomen ja muun Euroopan kolmijäseniset joukkueet, ja jaossa on kuusi pokaalia. Varsinaiseksi mitalirohmuksi osoittautuu alankomaalainen puolijohdeteollisuuden laitevalmistaja ASML, joka saa nousta palkintokorokkeelle peräti neljä kertaa. ASML on kisahetkellä myös Euroopan ylivoimaisesti arvokkain yhtiö noin 560 miljardin euron markkina-arvollaan. Nordeasta, Nokiasta ja Koneesta muodostuva Suomen edustusjoukkue kiilaa viimeisen päivän kirillä mitalitilaston kolmanneksi.

Valtaosa ammattilaisten hoitamista sijoitusrahastoista häviää pörssi-indeksille. Jos työkseeen markkinoita seuraavat ammattilaiset eivät pärjää indeksille, kuinka todennäköistä on, että silloin tällöin sijoituksia tekevä yksityishenkilö menestyisi paremmin? Akateemisen rahoitustutkimuksen suosimasta tehokkaiden markkinoiden teoriasta seuraa, että sijoittajan ei kannata yrittää "voittaa markkinoita" vaan ottaa markkinatuotto mahdollisimman vähällä työllä ja kuluilla. Siis sijoittaa laajalti hajautettuun matalakuluiseen indeksirahastoon. Tuntuu epäreilulta, että tekemättä juuri mitään menestyy luultavasti paremmin kuin aktiivisesti touhuamalla. Indeksisijoittamisen lupaus kovista tuotoista vähällä vaivalla kuulostaa liian hyvältä ollakseen totta. Ehkä se onkin? Indeksisijoittamisen kriitikot ovat vuosikymmenten ajan kysyneet, kuka sitten hinnoittelee osakkeet, jos kaikki sijoittavat passiivisesti. Alliance Bernsteinin tutkijat ovat julistaneet passiivisen sijoittamisen olevan pahempaa kuin marxismi.…

Asuntosijoitus- ja sijoitusasuntokauppiaat antavat toisinaan ymmärtää, että asuntosijoittaminen olisi tuottoisampaa kuin osakesijoittaminen, vaikka omaisuusluokkia koskevat pitkän aikavälin tilastot todistavat toista. Sijoitusasuntomainoksissa näkee jopa monien kymmenten prosenttien tuottoluku. Kuinka niihin päästään - ja miksi niihin ei ehkä kannata tuudittautua? Jaksossa käydään myös läpi kiinteistösijoittamiselle tyypillisiä riskejä, joita osakesijoittaja ei yleensä kohtaa. Entä miksi en osta kaksin käsin asuntoja, vaikka minusta tuntuu, että parhaillaan eletään pitkään aikaan selvästi parasta aikaa sijoittaa suomalaisiin vuokra-asuntoihin? 0:00 Alku 3:30 Velkavipu toimii myös pörssissä 15:42 Miksi sijoitusasuntomyyjien laskelmia ei kannata aina niellä? 32:55 "Osakesijoittajan ei tarvitse osata mitään" 34:53 Hajautusriski 36:52 Likviditeettiriski 38:24 Miksi en osta asuntoja hikinauha märkänä? 43:13 "Ostan alle markkinahinnan" 45:30 Flippausliiketoiminta 47:43 Kiinteistösijoitusyhtiöt

Juuri 12 vuotta täyttäneenä merkitsin Suomen Viestintäkehityksen osakkeita loppukesällä 1988 järjestetyssä osakeannissa. Kyseessä oli nurkanvaltausyhtiö, ja osakemerkintäpäätös perustui puhtaasti markkinoinnin herättämiin mielikuviin. Huonostihan siinä kävi. Nostalgiajaksossa selailen 7-senttistä Esselten mappia, johon olen arkistoinut paitsi kasinohuuman myös vuosituhannenvaihteen it-kuplan aikaiset kaupankäyntidokumenttini. Osakemuisteluiden lisäksi tarjolla katsaus pörssikaupankäynnin lähihistoriaan.

Millainen on kirjan liiketalous? Käsikirjoituksen kirjoittaminen on kirjan ylivoimaisesti aikaavievin ja kallein työvaihe, joka tosin suomalaisessa käytännössä on kustantamolle hallittavan kokoinen kuluerä. Mitä muita kuluja kirjan julkaisemisesta e-kirjana, äänikirjana ja painettuna teoksena aiheutuu? Grillin erikoisjaksossa käydään läpi kirjan liiketaloutta alkujaan vain äänikirjaksi aiotun Boston-kirjan kautta. Kuinka kirjan kustannusprosessi kustannustoimittajalle lähetetystä käsikirjoituksesta valmiiksi kirjaksi kolmessa formaatissa hoituu reilussa kuukaudessa? Mitä kustannuksia eri vaiheista aiheutuu? Entä kuinka kustantamo tienaa äänikirja-aikana? Kaikki jaksossa esitettävät tiedot koskevat kesäkuussa 2026 ilmestynyttä Boston-kirjaa. Prosessi on poikkeuksellisen vitaviivainen ja muuttuvat kustannukset on minimoitu. Siksi se ei anna oikeaa kuvaa suuren kaupallisen kustantamon prosessinkulusta eikä kuluista. 00:03:30 Kirjaprosessi 00:25:41 Kirjan tekemisen kulut 00:35:14 Kirjasta saatavat tulot

Toinen vuosineljännes on paketissa – on aika käydä läpi kvartaalin ostot ja myynnit. Mikä onnistui, mikä meni pieleen? Miksi ostin ja myin näitä yhtiöitä? Samalla arvioin, miten olen onnistunut tavoitteessani yksinkertaistaa osakesalkkuani. Spoileri: surkeasti. Jaksossa mukana ainakin:• Auroora • Eezy • Lumo Kodit • Asuntosalkku • Nokia • Sampo • Scottish Mortgage • Alibaba • KPY • Metso • Finnair • Nokian Panimo • F-Secure Sivujuonteena käsittelen taseenpaikkausmerkintäetuoikeusanteja (Eezy, Exel Composites) ja sätin itseäni vuosineljänneksen suurimmasta hölmöilystä.

Sadannen Grillin kunniaksi järjestetyissä Grillijuhlissa sijoittaja ja pokeriammattilainen Aki Pyysing maksoi kaikkien Grillillä vierailleiden puolesta potut makkaraperunoina ja pani grillinpitäjän tenttiin. Vaikka Pyysing teki haastattelun ”Itse asiassa kuultuna” -hengessä haastateltavan elämäntarinaa mukaillen, eteläkarjalainen pika-aituri pani eteläsavolaisen pitkänmatkannylkyn tiukoille. Ansaittua kritiikkiä sai grillinpitäjän osakesalkku, joka on Pyysingin luonnehdinnan mukaan tehty ampumalla haulikolla Hannoverista Vietnamiin. Salkun suurimpien omistusten joukossa kun on niin hannoverilaista jälleenvakuutusyhtiötä Hannoversche Rückversicherungsgesellschaftia kuin Vietnamin indeksi-etf:ää. ”Suurimpana Nokia, seitsemän pinnaa, Nordea kuusi, Exel neljä…”, haastattelija luetteli grillinpitäjän osakesalkun suurimpia omistuksia. Haastateltava ei vahvistanut eikä kiistänyt tietojen paikkansapitävyyttä. ”Tämä on aivan hirveä pappasalkku!” kuului tuomio. Eipä haastateltavalla ollut siihen mitään…

Grillin MM-jaksossa pelataan maailman osakeherruudesta. Markkina-arvoltaan 8 suurinta suomalaista ja 8 maailman suurinta yhtiötä mittelevät toisiaan vastaan knock-out-järjestelmällä. Kriteereinä ovat yleiset sijoitustyylit ja niiden kriteerit. Ensimmäisellä kierroksella ratkaisee laatu (oman pääoman tuotto), toisella kasvu (toteutunut ja ennustettu liikevaihdon muutos 5 vuoden jaksolla). Välierien voittajat selvitetään EV/EBITDA-arvostuskertoimen avulla (arvo). Voittajan ratkaisee pelivire eli momentti, viimeksi kuluneen 6 kuukauden kokonaistuotto. Datat pohjautuvat 5.6.2026 vallinneeseen tilanteeseen.

Nokian Panimo täräytti ensimmäiseltä vuosineljännekseltä kovat kasvuluvut: myytyjen litrojen määrä kasvoi peräti 22 prosentilla. Teknoyhtiömäistä kasvua selittää osaltaan pääsiäisen ajoittuminen. Tänä vuonna pääsiäinen oli aivan huhtikuun alussa, joten pääsiäismyynnistä suurin osa ajoittui maaliskuulle. Selvää silti näyttää olevan, että Nokian Panimo kasvaa ja voittaa markkinaosuutta. Tälle vuodelle panimoyhtiö ohjeistaa kuitenkin vain kasvua, ilman määreitä. Se kuulostaa vaatimattomalta. ”Kun katsomme kasvua, peilaamme sitä vahvasti strategisiin tavoitteisiimme: yli 20 miljoonan euron liikevaihto vuoteen 2029 mennessä”, Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola sanoo ja lisää, ettei kasvu tule välttämättä tasaisesti. Viime vuoden noin 13 miljoonasta eurosta 20 miljoonaan euroon pääseminen tarkoittaa yli 50 prosentin kasvua neljässä vuodessa eli keskimäärin hieman yli kymmentä prosenttia joka vuosi. Etenkin alkukesän säät ovat panimoiden myynnin ja tuloksen kannalta poikkeuksellisen tärkeitä. Janne…

Listautumisanti on poikkeuksellinen tilanne, jossa tavanomaisen yhtiöanalyysin lisäksi voi olla hyvä tarkastella listautumisen luonnetta ja teknisiä yksityiskohtia. Niiden perusteella voi yrittää uumoilla yhtiön osakekurssin lyhyen aikavälin kehitystä. Monologijaksossa käyn läpi koko prosessin, jolla tutustunut pörssitulokkaaseen ja päätän osallistumisesta sen osakeantiin tai -myyntiin. Aiemmin Grillissä on käsitelty sitä, mitä tilastot kertovat listautumisista. Kannattaako niihin osallistua ja millä taktiikalla? Aiempi jakso: https://www.youtube.com/watch?v=Ch3yAfD70F0

Kun savolainen huastaa, vastuu siirtyy kuulijalle.Erityisesti tämä pätee silloin, kun savolainen markkinoi listautumassa olevaa yhtiötä. Silloin toimistotalosta tulee infrastruktuuria ja rahastojen hallinnoinnista private equity -salkku. Kuopion Telefooniosakeyhtiöstä KPY-osuuskunnaksi 140 vuoden aikana muuttunut yhtiö on listautumassa Helsingin pörssin First North -markkinapaikalle. Puolet KPY:n taseesta on yhtä kuin kiinteistösijoitusyhtiö Novapolis. Sen vuokrausaste on 86 prosenttia, mikä kuvaa markkinan vaikeutta. Se ei kuopiolaisia pelota, vaan KPY rakentaa lisää neliöitä. Savon Sanomien vanhan toimitalon tilalle Vuorikadulle nousee uusi 30 miljoonan euron kiinteistö. KPY kaivautuu entistä syvemmin kiinni kotikaupunginsa toimistomarkkinaan. Lisäksi KPY omistaa listaamattomia yhtiöitä. Näistä omistuksistaan se haluaa eroon. Jatkossa tarkoitus on ryhtä sijoittamaan rahaa rahastojen kautta. Ekstra-Grillissä poimintoja KPY osk:n listautumisesta.

Rakennuselementtejä puusta valmistava LapWall teki viime vuonna vajaan kolmen miljoonan euron tuloksen ennen veroja. Yhtiön toimitusjohtajan Jarmo Pekkarisen mukaan tuloksella olisi ollut potentiaalia olla kuusi miljoonaa euroa parempi. Arvio on teoreettinen ja kuvaa sitä, millaista potentiaalia Pekkarinen uskoo LapWallin uudessa tehtaassa piilevän. Pekkarinen nostaa esiin tehostuskohteita, joista säästöjä aiotaan ottaa: tuotteen läpimenoaika, tehokkaampi materiaalien käyttö… Uudella osavalmistuslinjalla yksi ihminen tekee Pekkarisen mukaan samat työt, joihin nykyisin tarvitaan kahdeksan ihmistä. Asuntorakentamisen syväjää on iskenut LapWalliin viime vuosina. Yhtiö on paikannut asuinrakennusten seinäelementtimarkkinan romahtamista muilla tuotteilla, ja asuntorakentamisen osuus liikevaihdosta on pudonnut alle kymmeneen prosenttiin. LapWallin tavoitteena on sadan miljoonan euron liikevaihto vuoden 2030 loppuun mennessä. Tuotantokapasiteetin puolesta siihen on edellytykset. Samalla LapWall aikoo muuttua…

Tuotantomäärä nousee, kullan hinta ampuu katosta läpi. Kun kertolaskun molemmat tekijät nousevat, kultaa kaivava ja sitä etsivä Endomines ei voi välttää liikevaihdon kohisevaa kasvua. Vuoden ensimmäisellä neljänneksellä Endominesin liikevaihto kasvoikin peräti 77 prosenttia. Alimmalle riville asti valui 7 miljoonaa euroa eli 38 prosenttia liikevaihdosta. ”Olen supertyytyväinen”, Endominesin toimitusjohtaja Kari Vyhtinen sanoo. Menestys on näkynyt myös osakekurssissa. Vuodessa Endominesin pörssikurssi on kaksinkertaistunut, ja syksyn 2023 lukemista se on kymmenkertaistunut. Kullan hinnan osalta Endomines voi vain nauttia maailman markkinahinnan myötuulesta tai kärsiä vastaisesta, mutta tuotantomäärät ovat sen omissa käsissä. Viime vuonna Pampalon kaivoksella tuotantomäärät laskivat neljännes neljännekseltä, mutta tämän vuoden alussa kaivos takoi tuotantoennätyksen, 5000 unssia kultaa. Selitys sekä viimevuotiseen laskuun että alkuvuoden ennätykseen on sama: Endomines osti viime vuonna maanalaisen kaivoksen…

Aktia pyrkii kehittymään ”ainutlaatuiseksi, johtavaksi varainhoitajaksi, jolla on vahvat juuret pankkiliiketoiminnassa”. Juurien vahvuus on ilmeinen: Aktian edeltäjistä Helsingin Säästöpankki perustettiin huhtikuussa 1826, siis kaksisataa vuotta sitten. Mutta mitä tarkoittaa ”johtava” varainhoidosta puhuttaessa? Pääomilla mitattuna Aktia on kaukana suurimmista. ”Olemme suuntaa näyttävä niillä tuotealueilla ja toiminnoilla, joissa haluamme olla”, Aktian toimitusjohtaja Anssi Huhta määrittelee Karon Grillissä. ”Esimerkiksi korkovarainhoidossa olemme mielestämme jopa Euroopassa johtavia toimijoita. Haluamme pitää position ja viedä sitä maailmalle.” Aktian keihäänkärkiä ovat ainakin kehittyvien markkinoiden ja frontier-markkinoiden paikallisvaluuttaisiin valtionlainoihin sijoittavat tuotteet. Huhta kertoo, että kehitteillä on myös muutama uusi aihio, siis rahastotuote. Kasvua haetaan erityisesti Keski-Euroopasta. ”Meillä on jo nyt kolmisenkymmentä saksalaista instituutiota asiakkaana. Määrää on vakaa tarkoitus…

Maailma sähköistyy. Sähkön siirtämisessä kupari on ylivertainen. Metso on maailman ykkönen kuparin sulatuksessa ja muissa kaivos- ja jalostusprosesseissa. Siihen nähden, kuinka kuparista tulevaisuutta markkina-arviot maalailevat, investoinnit kuparikaivoksiin ovat olleet maltillisia. Miksi kauppa ei käy kiivaammin, Metson toimitusjohtaja Sami Takaluoma? Syitä on monia. Monimutkaistunut geopoliittinen tilanne vaikeuttaa kaivosyhtiöiden päätöstä siitä, mitä valtausta ne lähtevät kehittämään seuraavaksi. Sami Takaluoma nostaa esiin myös sen, että viime vuonna kaivosyhtiöt neuvottelivat poikkeuksellisen aktiivisesti yritysjärjestelyistä. Jos yritysosto tai myytäväksi tuleminen on akuutisti pöydällä, katsotaan se kortti ennen kuin tehdään satojen miljoonien eurojen investointeja. Logiikkaan kuuluu, että sitten kun todella alkaa tapahtua, todella alkaa tapahtua. ”On hyvin epäedullista olla investointisyklin viimeisenä. On hyvä olla ’first follower’”, Takaluoma kuvailee investointisyklin piirteitä. ”Kukaan ei halua…

Kun yhtiö laskee liikkeelle ja myy sijoittajille kerralla paljon osakkeitaan tai vanhat omistajat muuttavat omistamiaan osakkeita rahaksi, kaupankäyntitilanteessa vallitsee ostajan markkina. Se tarkoittaa, että hinnan pitää joustaa: osakkeita merkitseville tai ostajille osakkeen hinnan tulee olla alhaisempi kuin sen ”käypä hinta”. Tämä kysynnän ja tarjonnan laista johdettu sääntö tuntuu pätevän listautumisissa keskimäärin varsin hyvin. Floridan yliopiston professori emeritus Jay Ritter on tilastoinut kaikki yhdysvaltalaiset listautumiset 1980-luvun alusta nykypäivään. Pitkälti yli 9000 listautumista sisältävän aineiston viesti on selvä: listautuvan yhtiön osakekurssi ensimmäisen kaupankäyntipäivän päätteeksi tapaa yleensä olla selvästi listautumishintaa korkeampi. Ritterin data osoittaa, että ensimmäisen päivän nousu on ollut keskimäärin 19 prosenttia. Toinen vahva tilastollinen havainto Yhdysvaltain IPO-markkinoista on, että ensimmmäisen pörssipäivän kurssista laskettuna kolmen vuotta eteenpäin uudet…

”Muuntautuminen muurahaisesta heinäsirkaksi ei todellakaan ole mikään helppo asia, mutta kun sitä nyt on jonkin aikaa opetellut, niin kyllähän se tanssiminen ja lauleskelukin tuntuu ihan hyvältä”, rahoituksen professori Vesa Puttonen sanoo. Hän viittaa siihen, että viime vuosina hän on pyrkinyt aktiivisesti muuttamaan rahankäyttöään. Sen sijaan että varallisuutta pitäisi kaiken aikaa kartuttaa, hän on ottanut ohjelmalliseksi tehtäväksi rahan kuluttamisen ja laatinut itselleen kulutusbudjetin samalla tavalla kuin säästäjiä neuvotaan budjetoimaan säästöt. ”Vuoden lopussa olen tyytyväinen, kun olen saanut kulutusbudjettini täyteen.” Kulutusmoodiin siirtyminen ei tietenkään tarkoita sitä, etteikö Puttonen tavoittelisi sijoituksillaan tuottoa. Sehän on ikään kuin sijoituspelin idea. ”On tavattoman mielenkiintoista seurata, mitä yrityksissä tapahtuu. Miten hyvältä tuntuukaan, kun onnistuu jossain sijoituksessa! Sillä, laskeeko sijoitussalkku tänään 10 prosenttia, ei ole mitään merkitystä elämääni nyt eikä…

"Kun piensijoittajia kutsutaan jonnekin, se taitaa aika lailla johtua siitä, että ollaan pulassa. Yleensä ei lähdetä ensimmäisenä heille tarjoamaan hyviä sijoitustuottoja ja kohteita", pääomasijoitusyhtiö Fundcon perustajaosakas Saku Sairanen sanoo. Sairanen puhuu private equity -rahastoista, joille nollakorkoajan päättyminen aiheutti shokin. Pääomarahastojen hallinnointiyhtiöillä on viime vuosina ollut vaikeuksia saada salkuistaan irtautumisia järkevään hintaan. Rahastot eivät ole pystyneet palauttamaan varoja sijoittajille, eivätkä rahastoyhtiöt osin sen seurauksena keräämään pääomia uusiin rahastoihin. Private equity -yhtiöt ovat kehittäneet tuotteita, joita ne ovat antaneet myös suomalaisten pankkien jaeltavaksi ja markkinoitavaksi omille asiakkailleen. ”Ketju on pitkä, mikä tekee sen, että kustannukset kasvavat, koska kukaan ei tee taksvärkkinä. Läpinäkyvyys tietysti heikkenee mitä enemmän on väliportaita. Tuntuu vähän, että osa tuotteiden jakelijoista ei itsekään tiedä, mitä he myyvät", Sairanen sanoo.…

Suomen uudisasuntomarkkinoilla paitsi tämä myös ensi vuosi alkaa näyttää menetetyltä. Se tuntuu YIT:n perinteisessä syömähampaassa. Asuminen Suomi -segmentti teki viime vuonna tappiota. YIT on sulattanut myymättömien asuntojen varastoaan Suomessa vuodenvaihteen reiluun viiteensataan. Tämän vuoden ensimmäisellä neljänneksellä YIT:lle ei valmistunut Suomessa yhtään uutta asuntoa. "Pääkaupunkiseudulla meillä on vielä hieman liian suuri [myymättömien asuntojen] asuntokanta, joskin pääkaupunkiseudun ulkopuolella se on jo normalisoitunut", YIT:n toimitusjohtaja Heikki Vuorenmaa sanoo. Syynä kaupankäynnin nihkeyteen ei ole pelkästään kuluttajien varovaisuus. ”Asuntorakentamisen kokonaisvolyymissa on erilaisia tuotteita. Erityisryhmille – esimerkiksi opiskelijoille – rakennettavasta tuetusta asumisesta on päätetty leikata rahoitusta vuoden 2026 ja 2027 aikana. Se tulee toden totta vaikuttamaan kappalemääräisiin aloituksiin”, Vuorenmaa muistuttaa. Tilannetta ei myöskään helpota se, että sijoittajat ostavat mieluummin…

Vuoden 2026 ensimmäisellä vuosineljänneksellä grillinpitäjälle kertyi ostoja ja myyntejä yhteensä 51 kappaletta, ostoja selvästi enemmän kuin myyntejä. Mitä salkkuun päätyi ja mitä sieltä lähti? Miksi?Jakson lopussa yleistä markkinatilanteen ihmettelyä.

Tamperelainen sarjayhdistelijä Auroora Yhtiöt listautuu pörssiin. Mihin asioihin kiinnitän huomiota pohtiessani osakeantiin osallistumista? Miltä arvostus näyttää? Osallistunko antiin? Jakso sisältää Aurooran toimitusjohtajan Antti Rauhalan haastattelun, joka on osa Aurooran markkinointia. Jakso ei ole Aurooran markkinointia. Antti Rauhalan haastattelu on julkaistu aiemmin täällä. Tutustu myös videon disclaimeriin.https://youtu.be/CJqna3l4TmU

”Teleoperaattorit yleensä, ja Elisa erityisesti, ovat tekoälyn nettohyötyjien joukossa”, Elisan toimitusjohtaja Topi Manner painottaa. Tekoälyvyöry lisää verkoissa liikkuvan datan määrää. Se tarkoittaa, että kuluttajat ja yritykset tarvitsevat entistä enemmän tietoliikennekapasiteettia niin mobiiliverkoissa kuin kiinteissä verkoissa. ”Olemme siinä mielessä uuden pidemmän kasvuvaiheen kynnyksellä”, Manner sanoo. Elisa tavoittelee strategiakaudellaan keskimäärin vähintään 4 prosentin liikevaihdon kasvua. Viime vuonna siitä jäätiin selvästi. Millä kasvuun päästään konkreettisesti kiinni? Topi Manner nostaa ensimmäiseksi tekijäksi viime vuoden jälkipuoliskolla vallinneen hintakilpailun vaimenemisen ja kilpailutilanteen vakiintumisen sille tasolle, jolle on päästy alkuvuoden aikana. ”Toinen tekijä on se, että pystymme vauhdittamaan kasvua kansainvälisessä ohjelmistobisneksessä. Ohjeistuksen mukaisesti tavoittelemme tänä vuonna yli kymmenen prosentin liikevaihdon kasvua siinä liiketoiminnassa”, hän jatkaa.…

Anders Oldenburg on hoitanut Phoebus-rahastoaan neljännesvuosisadan ajan. Se on ollut alusta asti hänen oma salkkunsa, joka vain sattuu olemaan avoinna myös muille sijoittajille. Oldenburg itse on rahaston suurin henkilöomistaja. Oldenburg ryhtyi tuomaan Suomeen Warren Buffettin sijoitusajatuksia jo silloin, kun kaikki eivät puhuneet niistä. Yksi olennaisista oivalluksista on ajatus siitä, että yhtiöitä on hyvä tarkastella niin kuin ne olisi ostamassa kokonaan. Silloin yhtiötä ei tarkastele osakekurssin eikä vuosineljänneskohtaisten lukujen vaan pitkän aikavälin kilpailutekijöiden kautta. Phoebuksen salkussa vanhimmat omistukset ovat pysyneet mukana alusta asti. Yksi niistä on vastikään jakautunut Luoteaksi ja Lassila & Tikanojaksi jakautunut vanha Lassila & Tikanoja. Siitä tuli salkkuun uusi rivi, mutta viimeisimmän varsinaisesti uuden sijoituksen Oldenburg teki vuosi sitten. Rahasto ei ole aktiivinen kaupankäynnissä, mutta osakevalinnassa näkemystä otetaan sitäkin enemmän. Omistusten määrä liikkuu 25 -…

Kemira on valmiina kasvuun. Viime vuosina kemianyhtiö on tiivistänyt liiketoimintansa ja pannut kannattavuuden kuntoon. Tase antaa liikkumavaraa. ”Olemme siinä kohdassa, että meillä on kyvykkyyttä ja resursseja tehdä kasvua – myös epäorgaanisesti”, Kemiran toimitusjohtaja Antti Salminen sanoo. ”Olemme rakentaneet itsellemme oikeuden kasvaa ja mennä uusille alueille, joilla on myös merkittävästi orgaanista kasvupotentiaalia.” Kemiran tavoitteena on keskimäärin yli neljän prosentin vuotuinen orgaaninen kasvu. Kun katsoo kolmelra viime vuodelta valuuttakurssikorjattua vertailukelpoista liikevaihtoa, Kemira ei vaikuta kasvuyhtiöltä: joka vuosi muutoksen etumerkki on ollut miinus. Etenkin viime vuoden viimeisellä neljänneksellä liikevaihto laski. Syynä oli sekä volyymien että hintojen aleneminen. ”Kuluttajatalous on heikko, ja sitä kautta veden käyttö teollisuudessa ja pakkausmateriaalien käyttö, jotka ovat meidän kaksi tärkeintä loppukohdettamme, ovat olleet pehmeitä. Sitä vastaan tässä taistellaan”, Antti…

Lakipalveluyhtiö Fondian jujuna on tarjota asiakkaille ”ulkoistettua lakiosastoa”. Asiakas tekee Fondian kanssa sopimuksen tietystä kuukausittaisesta tuntimäärästä sen sijaan että ostaisi projekteja. Tällainen ”lakiosasto palveluna” -toiminta tuo Fondian liikevaihdosta suunnilleen puolet. Toisesta puolesta puolet tulee jatkuvan palvelun asiakkaiden lisätilauksista ja viimeinen neljännes muille asiakkaille tehtävistä yksittäiskeikoista. Ulkoistetun lakiosaston (LDaaS, legal department as service) -konseptilla Fondia kasvoi ja valtasi markkinaa – kunnes ei enää kasvanutkaan. Listautumisvuodestaan viime vuoteen Fondia kasvoi keskimäärin vain 4 prosenttia vuodessa. Onko Fondia menettänyt kilpailuetunsa? ”Kilpailuetu on tallella”, Fondian toimitusjohtaja Timo Lappi vakuuttaa. ”Tietojeni mukaan meidän markkinallemme ei ole ollut kauheasti tunkua.” Lappi arvioi Fondian kasvuvaikeuksien johtuneen esimerkiksi siitä, että asiakasyritykset ovat halunneet säästää ja leikanneet toistuvista kustannuksista. Hän nostaa…

BLC Turvan oston myötä Loihteesta tulee kuin uusi yhtiö. Yrityskauppa kasvattaa Loihteen liikevaihtoa noin puolella, minkä lisäksi yhtiö profiloituu entistä selvemmin turvapalvelujen tarjoajaksi. Loihdetta on tavattu luonnehtia it-palveluyhtiöksi. Uudesta muodostuvasta kokonaisuudesta it-konsultoinnin osuus on vain 15 prosentin luokkaa. Loihde odottaa merkittäviä noin kolmen miljoonan euron kustannussynergioita. Ne täytyy saadakin, jotta kauppa vaikuttaisi Loihteen kannalta mielekkäästi hinnoitellulta. Kolme miljoonaa euroa on kova luku BLC Turvan historialliseen kannattavuuteen suhteutettuna. ”Uskomme, että synergiapotentiaali on hyvin realistisesti mallinnettu ja sen ulosmittaus on kohtuullisen todennäköistä”, Loihteen toimitusjohtaja Samu Konttinen sanoo. Kustannussäästöistä saatava kannattavuuden pareneminen on yksi askel. Toinen on Loihteen palveluiden levittäminen BLC Turvan asiakkaille. ”Ristiinmyyntimahdollisuudet ovat aika merkittäviä. Meidän kokonaisturvallisuustarjoomamme verrattuna BLC:hen on…

Wärtsilä on Helsingin pörssin kuumin tekoäly-yhtiö: tekoälybuumissa tarvittavista datakeskuksista on tullut moottorivalmistajalle nopeasti tärkeä asiakaskunta. Viime vuonna Wärtsilän Energia-segmentti sai laitetilauksia peräti 66 prosenttia enemmän kuin edellisenä vuotena. Isoja datakeskuksien meneviä kauppoja on päästy kertomaan myös tämän vuoden puolella. Wärtsilän myllyt ovat ainakin aluksi datakeskusten käyttövoimanlähde, ei siis vain säätövoimaratkaisu. ”Perusvoimassa, jota datakeskuksiin tarvitaan, käyttötunnit ovat yleensä erittäin korkeat, ja meidän palveluliiketoiminnan tarve korreloi käyttötuntien kanssa. Eli näissä on erittäin merkittävä palveluliiketoiminnan mahdollisuus pitkällä aikavälillä”, Wärtsilän sijoittajasuhdejohtaja Hanna-Maria Heikkinen kertoo Karon Grillissä. Palveluliiketoiminta on konepajoille kultaa. Siinä katteet ovat yleensä muhkeat, ja luonteeltaan se on tasaisempaa kuin talouden syklien heiluttelema uuslaitemyynti. Energia-segmentin vahvasta kasvusta huolimatta Merenkulku on…

OP:n päästrategi Lippo Suominen seuraa työkseen maailmantalouden liikkeitä sijoittajan näkökulmasta. Millainen hän itse on sijoittajana? "Osakepoiminta ei ole vahvuuksiani", Suominen myöntää. Osakesijoituksista hyviksi ovat usein osoittautuneet sellaiset pitkään salkussa olleet kohteet, joista "ei ole kuvitellut sen kummempaa" niitä ostaessa. "Olen makromies. -- Annan muiden hoitaa osakevalinnan ja valitsen vain markkinan." Suomisen salkussa rahastot ovat siten hallitsevassa osassa. Vanhastaan salkussa on myös yksittäisiä osakkeita, mutta uudet sijoitukset ovat kohdistuneet rahastoihin ja etf:iin. Lippo Suomisen ensimmäinen osakesijoitus oli Neste, jota hänen isänsä osti hänelle yhtiön listautuessa Helsingin pörssiin marraskuussa 1995. Sittemmin Neste yhdistyi Fortumiin, joka myöhemmin jakautui Fortumiksi ja Nesteksi Oiliksi eli nykyiseksi Nesteeksi. "Sekä paras että huonoin sijoitukseni on Neste", Suominen sanoo. Viimeaikaisista sijoituksista hän nostaa esiin esimerkiksi Intian ja Pohjoismaat.

"Metsäsijoittajan nimellistuotto 2000-luvulla on ollut keskimäärin 8,7 prosenttia vuodessa", metsäsijoittaja Mika Venho sanoo. "Pitäisin sitä aika kilpailukykyisenä." Tuollaisilla tuotoilla haastetaan vakavasti osakemarkkinoiden pitkän aikavälin tuottoluvut, mutta sijoittajan ei parane tuudittautua odottamaan vastaavia hintamurskajaisia jatkossa. Kuusi prosenttia voi olla realistisempi keskiarvo-odotus. Keskimääräisen tuoton ympärillä aktiivinen metsäsijoittaja voi kuitenkin parantaa omaa tuottoaan merkittävästikin. Puuta kannattaa myydä silloin, kun sen hinta on syklin hyvässä vaiheessa. Metsänhoitotöiden oikea-aikaisuudella edistetaään puuston laatua ja tukkipuusaantoa – ja niin edelleen. Mika Venho muistuttaa myös ostohetken tärkeydestä. ”Ostohinta ratkaisee tulevat tuotot.” Se ei tarkoita pelkästään oston ajoittamista sellaiseen hetkeen, jolloin metsätilojen hinnat ovat matalalla, vaan myös sitä, että ostaessa pyrkii samaan enemmän kuin mistä maksaa. Venhon mukaan yksi systemaattinen väärinhinnoittelu…

”Vaikka analyysi olisi täydellistä, tulokset jäävät helposti saamatta, jos oma käyttäytyminen sotkee sen. Moni tietää teoriassa mitä pitäisi tehdä – mutta ei pysty tekemään sitä käytännössä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Karon Grillin ja Sifterin yhteisen neliosaisen Laatusijoituskoulun päätösoassa keskustellaan sijoittamisen psykologiasta ja tyypillisistä virheistä, joihin sijoittajat sortuvat. Jos pystyy karsimaan omasta käyttäytymisestään pahimmat virheet, sen luulisi kaiken järjen mukaan olevan helppo tapa parantaa sijoitustuottoja. Arvosijoittamisen isä, nuoren Warren Buffettin idoli Benjamin Graham sanoi, että sijoittajan suurin ongelma ja jopa suurin vihollinen, on sijoittaja itse, siis hänen toimintansa. Yksi tyypillisistä virheistä on hyvän yhtiön myyminen liian aikaisin ja huonoissa yhtiöissä pysyminen liian kauan. Tätä pyrkii taklaamaan klassinen sijoitusohje: ”Katkaise tappiot, anna voittojen juosta” kuuluu klassinen sijoitusohje. ”Vaikka ohje kuulostaa…

Liiketoiminnan laadukkuus näkyy yhtiön tunnusluvuissa. Siksi laatuyhtiöitä voi haarukoida tunnuslukujen avulla. Laatusijoituskoulun kolmannessa osassa keskitytään niihin. Kun indeksejä työkseen laativa MSCI määrittelee laatuindeksiensä koostumusta, mittareina ovat toteutunut korkea oman pääoman tuotto, vakaa tuloskasvu vuodesta toiseen ja matala velkaantuneisuus. ”MSCI:n laatuindeksin mittarit kuvaavat laatua eri suunnista: korkea oman pääoman tuotto eli ROE kertoo kannattavuudesta, vakaa tuloskehitys ennustettavuudesta ja matala velkaantuneisuus turvallisuudesta, että laatu ei perustu velkavipuun. Yhdessä ne muodostavat varsin osuvan kokonaisuuden”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. Jos Pennasen pitäisi valita kaikista mahdollisista tunnusluvuista yksi laatusijoittajan käyttöön, hän ottaisi sijoitetun pääoman tuoton eli ROICin. Lyhenne tulee englannin kielen sanoista ”return on invested capital”. ”Sijoitetun pääoman tuotto kertoo, kuinka monta senttiä yhtiö tekee vuodessa…

Kilpailuetua kutsutaan sijoituskielessä vallihaudaksi, sillä samoin kuin linnaa suojaava vallihauta kilpailuetu suojaa yhtiötä kilpailijoidensa hyökkäyksiltä. Kielikuva toimii myös siinä mielessä, että ihannetapauksessa vallihauta on sekä syvä että leveä eli sekä estävä että kestävä. Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin Laatusijoituskoulun toisessa osassa käsitellään vallihautaa. Yhtiöillä on useita keinoja hankkia itselleen kilpailuetua. Selvimpiä tilanteita ovat monopolit, mutta monopoliyhtiöihin liittyy usein lainsäädännöllisiä eli poliittisia riskejä. Valtiovalta saattaa esimerkiksi asettaa monopoliyhtiölle korkeimman tuottotason ja rajoittaa siten hinnoittelua. Yksi pehmeältä tuntuva mutta käytännössä toimiva kilpailuetu on kustannusrakenne, joka voi olla seurausta esimerkiksi mittakaavasta, prosessiosaamisesta, sijainnista tai teknologisesta ylivoimasta. ”Yhdysvaltalainen noutotukkuyhtiö Costco on erinomainen esimerkki skaalaeduista kilpailuetuna. Sen koko, ostovoima ja…

Laatusijoittaminen tarkoittaa sijoittamista laadukkaisiin yhtiöihin. Siinä missä tyypillinen arvosijoittaja katsoo ensisijaisesti osakkeen arvostusta, laatusijoittajaa kiinnostaa ennen muuta yhtiön liiketoiminta. Karon Grillin ja laatusijoittamiseen erikoistuneen Sifterin yhteisessä Laatusijoituskoulussa pureudutaan pintaa syvemmälle tähän tutkitusti tuottavaan sijoitustyyliin. Laatusijoituskoulu ilmestyy neljässä osassa tammikuun 2026 aikana. Tässä ensimmäisessä osassa selvitetään, mitä laatusijoittaminen on ja kuinka sijoitusmaailman näkyvät persoonat ovat soveltaneet laatusijoitustyyliä omassa sijoittamisessaan. ”Akateeminen tutkimus osoittaa varsin selvästi, että kannattavat yhtiöt ovat tuottaneet pitkällä aikavälillä keskimääräistä paremmin. Robert Novy-Marxin tutkimus ’Quality – the Other Side of Value’ on yksi vahvimmista näyttöistä tästä”, Laatusijoituskoulun yliopettaja Riku Pennanen Sifteristä sanoo. ”Historiallisesti sijoittajat ovat yliarvioineet kasvun pysyvyyden ja aliarvioineet tasaista,…

Kuinka vuosi 2025 kohteli grillinpitäjän salkkua? Mitkä olivat salkun eniten nousseet osakkeet, entä mitkä laskivat eniten? Jakson jälkimmäisen osan muodostaa loka-joulukuun 2025 ostojen ja myyntien läpikäynti. Osakerivien määrä lisääntyi listautumisten myötä, mutta rahastojen määrä väheni. 0:00 Alku1:07 Vuoden 2025 tuotto4:04 Korkorahastokaupat7:50 Salkun parhaiten tuottaneet osakkeet ja etf:t 202520:28 Salkun huonoiten tuottaneet osakkeet 202525:43 Kaupat lokakuusta joulukuuhun 202549:07 Osakerivien kehitys

Vuodenvaihteen lähestyessä varainhoitajat ja analyysitalot laativat kilvan arvioita tulevan vuoden kehityksestä. Miltä ennusteet näyttävät ja ennen kaikkea mitä niistä voi päätellä, vai voiko mitään? Entä kuinka osui grillinpitäjän vuosi sitten valitsema sinappi ja sen perustelut? Jakson lopussa grillinpitäjä nostaa esiin kolme poimintaa kuluneen pörssivuoden varrelta. 0:00 Alku 1:49 Business Insiderin keräämät S&P 500 -ennusteet 7:12 Ennusteet kertovat nykyhetkestä 19:26 Grillinpitäjän vuoden takaiset uumoilut vuodesta 2025 22:16 Kommentointi ja arvioita tulevasta 27:17 Mahdollinen AI-kupla ei ole arvostuskertoimissa 31:33 Arvopaperin salkkukisa ja osakevalinnat 43:16 Kryptoholdingyhtiöt 47:35 "Vuoden hullutus" OP-Pitkäaikaissalkku 51:51 Listautumismyyntien ongelmakohdat, case Posti ja Framery Arvopaperin salkkukisa (Arvopaperin tilaajille): https://www.arvopaperi.fi/uutiset/a/a6ad015f-18c4-4dbb-9b94-221b0033c6ef

Atrian tuloskehitys on ollut viime vuodet myötätuulessa, ja pörssikurssi on totellut tuloskehitystä. Liiketoimintaympäristö ei kuitenkaan näytä järin hehkeältä, sillä Atrian perinteisessä ytimessa, sian- ja naudanlihassa, kysyntäkäyrät viettävät alaviistoon. Kypsän ja jopa laskevan markkinan peli on tehokkuuspeliä. Isoissa volyymeissä jokainen säästetty sentti tai prosentin kymmenys on kotiinpäin. Rako on ahdas, kun toisaalla keskittynyt kauppa ja rahoistaan tarkat suomalaiset kuluttajat eivät tarjoa helppoja voittoja. Atria käy taistoon muun muassa tehostamalla prosessejaan ja kampaamalla läpi jokaisen tuotteen hinnoittelun net revenue management -toimintatavan mukaisesti. Kasvua Atria hakee erityisesti siipikarjasta ja valmisruuasta, joissa kummassakin kysyntä antaa myötätuulta. Eriytisesti Ruotsissa, Atrian toiseksi suurimmassa toimintamaassa, ne ovat kovassa kasvussa. Nurmossa avattiin viime vuonna 165 miljoonan euron siipikarjalaitos, ja parhaillaan käynnissä on noin 110 miljoonan euron suuruinen…

Vuoden sijoittaja 2025 Merja Mähkä ja S-Pankki Fennon salkunhoitaja Juha Varis ruotivat neljän Helsingin pörssiyhtiön uutuushitit. Biisinsä vetäisevät: Nokian Panimon toimitusjohtaja Janne Paavola,Sanoman toimitusjohtaja Rob Kolkman,Kreaten toimitusjohtaja Timo Vikström jaTamtron Christian Asikaisen musiikkivideolla.Mitä Pirkko Liinamaa olisi tykännyt Nokian Panimosta? Mitä valikoiman bändiä Juha Varis on joskus fanittanut? Kenen sanoja Merja Mähkä joutuu resitoimaan?Yhtiöiden esittelyvideot ovat mainoksia. Jakso on toteutettu yhteistyössä hittinsä repäisevien kanssa.

Cargotecin jako kolmeen on valmis: Kalmar on itsenäinen pörssiyhtiö, MacGregor myytiin Tritonin rahastoille ja fission emoalus muutti nimensä Hiabiksi. Seuraavaksi nostinvalmistaja on tarkoitus kääntää kasvuun. Siihen hyvän pohjan antaa vahva tase. Hiab pystyy halutessaan käyttämään jopa miljardi euroa yritysostoihin ilman että osakkeita tarvitsee painaa lisää. Mitä Hiabilla on kiikarissa? ”Meiltä ei puutu teknologiaa. -- Haemme asiakasryhmiä. Maailmassa on satoja erilaisia nostinlaitebrändejä, ja niillä on kuuliaiset asiakaskuntansa. Meille on nopeampaa hankkia yhtiö, jolla on asiakaskunta, ja sen jälkeen konvertoida asiakkaat Hiabin asiakkaiksi”, Hiabin talous- ja rahoitusjohtaja Mikko Puolakka kertoo. ”Tyypillisesti nämä ovat perheomisteisia yhtiöitä. Tekevät liikevaihtoa 50–100–150 miljoonaa euroa – ei puhuta megaluokan yritysostoista. Se on varmaan meidän sweet spot. 50–150 miljoonan yhtiö on myös kulturaalisesti helpommin integroitavissa.” Tänä vuonna Hiabin liikevaihto ja tilauskertymä ovat olleet…