Sami Miettinen Neuvottelija

Valto Loikkanen ehdottaa, että jokainen suomalainen saisi pääsyn tekoälyyn kirjastokortilla, ja laskentatehon voisi tarjota vajaakäytöllä oleva LUMI-supertietokone Kajaanissa. Sami Miettinen ja Petri Kajander käyvät hänen kanssaan läpi, miksi digitaalinen suvereniteetti vaatii puheen sijaan tekoja niin yksilön, yrityksen kuin valtion tasolla. Keskustelu kulkee Anthropicin listautumisesta ja tekoälyn paljastamista tietoturva-aukoista siihen, miksi koodari masentuu, kun kone tekee hänen työnsä minuutissa ja ihmistyön signaaliarvo katoaa. Valto avaa kirjaansa Oma tietoekosysteemi ja perustelee, miksi oma kumuloituva tieto kannattaa pitää erillään agenteista ja alustoista. Lopuksi pohditaan, miksi suomenkielinen malli ajattelee eri tavalla kuin englanninkielinen ja mitä se merkitsee julkiselle sektorille, sääntelylle ja kansalliselle kielimallille. 00:00 Kirjastokortilla tekoälyä koko Suomelle 01:05 Valto Loikkanen ja Petri Kajander esittäytyvät 02:33 Opintomatka Italian Leonardo-supertietokoneelle 03:40…

Venäjällä vallanvaihto on harvoin tapahtunut luonnollisen kuoleman kautta. Dosentti Arto Luukkanen käy Sami Miettisen kanssa läpi kirjansa Venäjän vallanvaihdosten julmahistoria keskeiset teemat Iivana Julmasta ja Katariina Suuresta Leniniin, Stalinin terroriin ja Prigožinin kapinaan. Läpi vuosisatojen toistuu sama asetelma: tsaari, pajarit ja turvallisuuskoneisto, jonka varassa valta lepää ja jonka johtaja ei voi koskaan näyttää heikkoutta. Matkalla puhutaan myös Suomen ajasta suuriruhtinaskuntana, Snellmanin markasta, suomettumisesta ja siitä, miksi Neuvostoliitto ei koskaan ottanut Suomea. Lopuksi Luukkanen hahmottelee kaksi skenaariota sille, mitä Venäjällä tapahtuu Putinin jälkeen. 00:00 Intro: sadistiset tsaarit ja heidän pajarinsa 01:23 Arto Luukkanen ja vähemmistökahvi 02:08 Kirja Venäjän vallanvaihdosten julmahistoria 02:52 Defenestraatio eli ikkunasta ulos heittäminen 04:15 Prigožin nousi isäntää vastaan 05:43 Wagnerin tiikeriloikka kohti Moskovaa 07:02 Mitä jos kapina olisi onnistunut 07:48 Roisto…

United Bankersin UB Megatrendit -rahaston salkunhoitaja Pasi Havia kertoo, miten hän rakentaa salkkua neljän megatrendin ympärille: tekoäly ja digitalisaatio, sähköistyminen ja energiamurros, väestön ikääntyminen sekä Euroopan puolustus. Rahasto on tuottanut ensimmäisten seitsemän kuukauden aikana yli 26 prosenttia, ja kehitystä ovat vetäneet erityisesti tekoälyinfrastruktuuriin kytkeytyvät Micron, Broadcom, Lumentum ja AMD. Keskustelussa arvioidaan, voiko koneiden kyltymätön muistintarve murtaa puolijohdealan vanhat syklit ja miksi perinteiset arvostuskertoimet menettävät selitysvoimaansa eksponentiaalisessa kasvussa. Samalla tarkastellaan tekoälyarvoketjun rengasrahoitusta, kilpailua pääomasta valtioiden kanssa, Kiinan sääntelyriskiä ja Euroopan asemaa tekoälykilpailussa. Sami valmistautuu omaan tekoälysijoitushaasteeseensa ja testaa teesiään ihmistyön korvautumisesta koneilla. 00:00 Sijoittaminen ei ole ratkaistava matemaattinen yhtälö 01:21 Pasi Havia ja UB Megatrendit esittäytyvät 02:36 Seitsemän…

Ulkopolitiikan asiantuntija Henri Vanhanen ja Sami Miettinen tekevät globaalin kierroksen Yhdysvaltain välivaaleista Venäjään, Ukrainaan, Kiinaan ja tekoälyn valtataisteluun. Vanhasen mukaan Euroopan tragedia on se, että se ulkoisti energiansa venäläisille, aseensa amerikkalaisille ja teknologiansa kiinalaisille, ja herää nyt maailmaan, jossa peli on monelta osin jo pelattu. Jaksossa pohditaan, miksi Iranin operaatio oli Yhdysvalloilta strateginen virhe, mitä Ukrainan droonivallankumous opettaa Suomelle ja miten Venäjä varustautuu Suomen rajan tuntumaan. Tekoälyn osalta kysytään, onko Euroopalla mitään sanottavaa sääntelypöydässä, jos parhaat mallit päätyvät valtioiden ja teknojättien liittoon. Lopuksi keskustelu kääntyy Suomen tulevaisuuteen, työn murrokseen, verotukseen ja siihen, kuka meillä oikeasti omistaa tulevaisuuden. Huom! Olen siirtynyt Adobe Premiere Prosta DaVinci Resolveen mm. Roni Arvosen, Petri Kajanderin ja Tuomas Piggin innoittamana. Tästä seuraa väistämättä kokeiluja ja epäonnistumisia.…

Kari Angeria ja Janne Ikola ovat kirjoittaneet kirjan Vedenjakaja. Se kysyy, mitä tietotyölle tapahtuu, kun tekoäly hoitaa yhä suuremman osan tehtävistä. Kirjan rohkein väite on, että tekoäly tekee keskinkertaisesta ilmaista ja paljastaa samalla, kuinka huonosti ihmistyön tavoitteet on yrityksissä määritelty. Keskustelussa punnitaan, onko tämä kerta todella erilainen kuin aiemmat teknologiset murrokset ja miksi organisaatioiden ja julkisen sektorin inertia hidastaa muutosta. Lisäksi pohditaan agenttien delegointia, tekoälyesihenkilöitä, intuition ja kielimallien rajoja sekä sitä, tarvitaanko tulevaisuudessa enää yrityksiä lainkaan. Lopuksi vieraat antavat nuorille konkreettisia uravinkkejä ja nimeävät kolme uutta tietotyön roolia. Kaupallinen yhteistyö: Posti Kuuntele Posticast: Kiertotalous kasvun lähteenä: yritysten uudet liiketoimintamallit Tutustu Postin julkaisemaan Logistiikan tulevaisuuden trendiraporttiin: www.posti.fi/trendiraportti. 00:00 Jakson poimintoja 01:05 Vieraat esittäytyvät, Janne Ikola…

Etlan toimitusjohtaja Aki Kangasharju joutui mediamyrskyyn, kun hänen arvionsa liian tiukasta velkajarrusta tulkittiin tueksi linjalle, jonka mukaan mitään ei tarvitse leikata. Jaksossa Aki kertoo, mitä hän oikeasti tarkoitti: Suomi on ajautunut talouspoliittiseen mahdottomuuskolmioon, jossa kasvua tuovia uudistuksia ei voi tehdä, jos ne maksavat lyhyellä aikavälillä penniäkään. EVAn veroasiantuntija Emmiliina Kujanpää ja Sami Miettinen kysyvät, mitä veronmaksaja rahoilleen saa, ja Aki myöntää, ettei julkisen sektorin tehokkuutta ole Suomessa tutkittu juuri lainkaan parinkymmenen vuoden aikana. Keskustelu käy läpi yhteisöveron alennuksen, hyvinvointialueiden sisäiset hankinnat, laskevien oppimistulosten ja kasvavien menojen ristiriidan, eläkkeiden painon julkisissa menoissa sekä perintöveron ja verohallinnon valitusyksikön. Lopuksi pohditaan alennettuja arvonlisäverokantoja ja Etlan juhlakirjan tavoitetta nostaa Suomi takaisin Ruotsin elintasolle yli 50 uudistuksella. 00:00 Jakson kärkihetket ennakkoon 01:11…

Jyväskyläläinen Aslak de Silva on muutosjohtaja, joka kutsutaan paikalle silloin kun organisaatio on kriisissä tai käymistilassa, Nordic Business Forumin koronavuosista Selfly Storeen ja Maventaan. Taustalla on yli 15 vuotta korealaista Hanmudoa, noin sata täyskontaktiottelua ja maailmanmestaruus, joista on syntynyt johtamisfilosofia nimeltä The Black Belt Leadership. Sami Miettinen ja Aslak pohtivat, miten paineensieto, kunto, lepo ja tavoitteiden porrastaminen siirtyvät johtamiseen ja miksi mustaa vyötä ei saavuta kukaan yksin. Keskustelu kulkee omistajien ja hallituksen ristipaineista Paul Polmanin pitkän aikavälin arvonluontiin sekä Nordbankenin ja Meritan fuusion lojaliteettidilemmaan. Lopuksi puhutaan tekoälystä johtamisvalmentajana, tyhmien kysymysten voimasta agenttien aikakaudella ja itseluottamuksen kalibroinnista ratkaisevalla hetkellä. 00:00 Aslak de Silva, Obaman vierailu ja Nordic Business Forum 01:04 Suomen Mister Wolf Selfly Storesta Maventaan 02:02 Miksi Aslak viihtyy paineen ja epävarmuuden…

Suomalaisyritysten hallitukset ovat usein analogisen ajan jäänne: ne kokoontuvat katsomaan menneitä lukuja ja vaihtavat toimitusjohtajaa, kun tulokset eivät parane. Ville Tolvanen väittää, että hallitus pitää keksiä uudelleen tulevaisuuden johtamisen prosessiksi, jossa omistaja luo mahdollisuudet, hallitus rakentaa huomisen ja johto tekee tuloksen. Aura Boards yhdistää tulevaisuuteen katsovan ideologian, tuhannen päivän strategian, vuosisuunnitelman ja tekoälyn tukeman tilannehuoneen, jossa kone laskee ja ihminen päättää. Juho Jokinen ja Sami Miettinen grillaavat ajatusta säälimättä ja kysyvät, mikä omistajan, hallituksen ja johdon ketjussa oikeasti muuttuu, miten se toimii arjessa ja mitä näyttöä hyödyistä jo on. Mukana esimerkkejä Fredman Groupin ERP-hankkeesta, strategiapäivistä Alpeilla ja siitä, miksi hallitus on Suomessa halpaa kuin saippua. 00:00 Intro: onko Aura Boards hallitustyön vallankumous? 01:00 Ville Tolvanen ja Juho Jokinen esittäytyvät 01:35 Jokisen ura ja 19 vuotta Tolvasen kanssa 03:39…

Suomen Ekonomien pääekonomisti Elias Erämaja ja Sami Miettinen pohtivat, miksi Suomen talous on olosuhteisiin nähden yllättävän hyvässä vedossa ja miksi yksittäisestä ennakkotiedosta ei kannata vetää liian pitkälle meneviä johtopäätöksiä. Keskustelussa punnitaan rajaverojen kevennysten dynaamisia vaikutuksia, vaalikevään veronkiristyspaineita sekä sitä, miksi ruotsalaisen aikuisen keskimääräinen varallisuus on kaksinkertainen suomalaiseen verrattuna. Tekoälyosuudessa kysytään, miksi kauppatieteilijä on luonteva tekoälyn huippukäyttäjä, miten julkisen sektorin tuottavuutta voisi mitata ja miksi Eurooppa uhkaa jäädä Yhdysvaltain huippumallien ja Kiinan energian ja infran väliin. Lopuksi puhutaan tekoälyllä sijoittamisesta, vastavirran teesistä tekoälyn deflaatiotaloudesta, Erämajan kyselystä sivutöiden verotuksesta sekä siitä, mitä verotukselle tapahtuu, kun yhä suurempi osa älytyöstä tehdään paikallisilla tekoälyagenteilla. 00:00 Esimakua jakson kohokohdista 01:24 Villapaitaekonomisti, valtsikka ja…

Lahtelaisen Nexpertin yrittäjä Tanja Karonen tutustui Sami Miettiseen Epicenterin hackathonissa, ja jo seuraavassa tapahtumassa he rakensivat samassa tiimissä Bridgetiä, joka kokoaa tie- ja ratahankkeiden sirpaloituneen tiedon yhteen ja automatisoi suunnitelmien laadunvarmistusta. Väylähanke voi kestää viidestä kahteenkymmeneen vuoteen, ja sen aikana ihmiset ja säädökset ehtivät vaihtua, mutta suunnitelmien tarkastus tehdään yhä pitkälti käsin Excelissä ja PDF-tiedostoissa veronmaksajien piikkiin. Karonen kertoo, miten hänen tapahtumamarkkinointiyrityksensä kääntyi Lehman Brothersin kaatumisen jälkeen raudoitusalalle ja kasvoi kolmen hengen porukasta 150 hengen ja 13 miljoonan euron liikevaihdon yritykseksi ja miten polku vei lopulta Väyläviraston hankkeisiin. Keskustelussa avataan allianssimallia ja Vantaan ratikkaa esimerkkinä pätkittäin suunnitelluista hankkeista sekä sitä, miten Codex, GitHub, MCP-rajapinnat ja tekoälyagentit muuttavat oppimista ja asiantuntijatyötä. Lopuksi pohditaan jakson avoimeksi…

Kolme tekoälytyöryhmän jäsentä vertailee omia tekoälytyöntekijöitään ja sitä, mitä agenttinen työ käytännössä vaatii. Anssi Nurminen kertoo Anneli-agentista, joka tekee WhatsApp-kuvista ja tekstistä konseptoituja videoita ja oppii saamastaan palautteesta, ja Lasse Mikkonen avaa Ossia ja Dudea, jotka hoitavat kuittirumban, ylläpitävät keissimuistia ja hakevat tiedot sähköpostista. Jaksossa käydään läpi MCP-yhteydet, skillit, harness joka pitää agentin ruodussa, sekä muistirakenteet obsidiaanista graafimuistiin ja RAG-järjestelmiin. Mukana on myös Meta Ray-Ban -lasien demo, keskustelu jatkuvan videotallennuksen ja yksityisyyden rajapinnasta, pseudonymisoinnista ennen pilveen lähettämistä ja siitä, onko Euroopalla vielä toinen mahdollisuus mallikisassa. Lopuksi puhutaan siitä, miksi kahdenkymmenen euron kuukausitilaus on halvin tapa investoida omaan osaamiseen ja miksi tietoturva ratkaisee, kun mallien kilpajuoksu Amerikan ja Kiinan välillä kiihtyy. 0:00 Vieraat Anssi Nurminen ja Lasse Mikkonen 0:09…

Gorilla Capitalin perustaja Petri Lehmuskoski kertoo, miksi product–market fit on hänen mielestään käyttökelvoton termi ja mitä hän tarjoaa sen tilalle. Hänen kirjansa jakaa yrityksen onnistumisen neljään mitattavaan todistuspinoon. Ensimmäiset niistä ovat ostajan todistus ja arvon todistus, joissa huomioidaan myös asiakkaalle ostamisesta syntyvä vaiva ja kustannus. Keskustelussa kulkee mukana runkonopeuden käsite eli se, ettei lisäraha nosta vauhtia jos runko ei sitä kestä, ja tyypilliset virheet joissa skaalataan ennen kuin ostaja on tunnistettu. Lehmuskoski arvioi myös, miten tekoäly kuluttaa saavutettua näyttöä yhä nopeammin ja siirtää kilpailuedun sinne, missä ihminen tunnistaa heikon signaalin. Lopuksi puhutaan exitin rakentamisesta jo perustamishetkestä alkaen sekä kamelin ja yksisarvisen erosta sijoitusstrategiana. 00:00 Vieras esittäytyy ja Gorilla Capitalin kolmosrahasto 01:09 Kirja enemmän arpia kuin pokaaleja 01:51 Product market fit on määrittelemätön termi 02:53 Neljä todistuspinoa fit-pinon…

Europarlamentaarikko ja entinen tiedustelupäällikkö, kenraalimajuri evp Pekka Toveri palaa Neuvottelija kanavalle suoraan Brysselistä arvioimaan Ukrainan ja Venäjän sodan tilannetta talven kynnyksellä. Zelenskyi on julistanut Venäjän ilmatilan turvattomaksi, Putin valmistelee hiljaista liikekannallepanoa Duuman vaalien jälkeen ja Venäjän kuukausitappiot ylittävät rekrytoinnin, mutta samaan aikaan Patriot ohjuksista on Iranin sodan jäljiltä huutava pula ja ballistiset ohjukset menevät läpi. Toveri selittää, miten Ukraina yrittää palauttaa liikkeen taistelukentälle dronekuplan suojassa, miksi liitopommit ovat Ukrainan pahin ongelma ja miten Flamingo, maarobotit ja tekoälyaseet muuttavat sotaa. Keskustelussa käydään läpi myös Fedorovin ero ja Starlink kiista, Pohjois-Korean ja Iranin oppiminen Venäjältä, Krimin logistinen saarrostus sekä EU:n 90 miljardin rahoitus ja Euroopan puolustusbudjettien kasvu. Lopuksi puhutaan suomalaisen asevelvollisuusarmeijan laadusta, europarlamentin ääripäistä ja Martin Paasin…

Fundcon partneri Saku Sairanen avaa pääomasijoittamisen viime vuosien suurinta käännettä, jossa listaamattomien rahastojen tuotot ovat pudonneet pörssi-indeksin alle vielä muutama vuosi sitten nähdyn ylivoiman jälkeen. Jakso käy läpi miksi arvostukset nousivat kuplaan vuonna 2021, miten korkojen nousu romahdutti velkavivulla rakennettuja tuottoja ja millä keinoin evergreen-rahastot ja niin sanotut secondary-markkinat ovat alkaneet muuttaa koko toimialan pelisääntöjä. Sairanen kertoo suoraan myös alan kyseenalaisista markkinointikeinoista, joilla epälikvidien osuuksien arvoa voidaan kaunistella tuoreille sijoittajille. Mukana on konkreettisia case-esimerkkejä sekä onnistuneista että epäonnistuneista sijoituksista ja katsaus siihen, miten tekoälybuumi mullistaa yritysten arvostuksia. Lopuksi Sairanen avaa Fundcon oman Suomi-rahaston logiikkaa ja vertailee sen mallia kilpailevaan AlterInvest-ratkaisuun. 00:00 Milloin pääomasijoittaminen kannattaa ja milloin ei 00:39 Private equity -tuotot kääntyivät S&P 500:aa…

Bostonissa asuva Simo J. Lahtinen ja hyrynsalmelainen Ali Omar keskustelevat Sami Miettisen kanssa siitä, miltä Yhdysvallat näyttää vuoden 2026 välivaalien alla, kun Suomen media tarjoaa asiasta vain yksipuolisen kuvan. Jakson ydinkysymys on, kuka voittaa välivaalit ja mihin suuntaan MAGA on muuttumassa, kun Peter Thielin ja JD Vancen teknoleiri sekä Nick Fuentesin johtamat groyperit vetävät samaa puoluetta eri suuntiin. Öljyn hinta, Iranin sota, valtionvelka ja ostoskorin hinta ratkaisevat vaalit, ja samalla pohditaan, onko dollarihegemonia rapautumassa ja mitä demokraattien uusi sukupolvi AOC ja Mamdani tarkoittavat. Toinen puolisko sukeltaa tekoälyyn ja robotteihin: humanoidirobotit, Grok, Waymot, kadunlakaisurobotit ja kysymys siitä, katoaako keskiluokan tietotyö ja seuraako siitä yhteiskunnallinen kriisi. Mukana myös ufodokumentti, Epsteinin kansiot, WNBA:n inklusiivisuuskiista ja Ilveksen mestaruustoiveet. 00:00 Simo J. Lahtinen ja Ali Omar esittäytyvät 00:29 Välivaalit Bostonista katsottuna, kolme…

Mikko Alasaarela avaa jakson väitteellä, joka kuulostaa ensin salaliittoteorialta mutta osoittautuu kylmäksi rakennelaskelmaksi: Elon Musk on systemaattisesti hankkinut kontrollin koko teknologiapinoon energiantuotannosta piirivalmistukseen, robotiikkaan ja avaruuteen asti. Puuttuva pala oli oma mikropiirituotanto, ja Texasiin nouseva Terafab poistaa senkin riippuvuuden ASML:stä, TSMC:stä ja Nvidiasta. Keskustelussa puretaan, miksi Musk on välttynyt diluutiolta siinä missä Anthropicin ja OpenAI:n perustajat eivät, miten Starlink on hiljaa muuttumassa mobiilioperaattoriksi jokaisen kotiantennin kautta ja miksi Ricardon suhteellisen edun teoria ei enää välttämättä toimi maailmassa, jossa äly halpenee itsestään. Lopuksi katsotaan Eurooppaa ja Suomea: Euroopan kuumin startup on noin prosentti Anthropicista, ja kysymys on, tarvitaanko tänne omia pienimuotoisia Muskeja vai jotain aivan muuta. 00:00 Voisiko yksi mies hallita maailmantaloutta 01:20 Puuttuva pala oli oma piirivalmistus 02:31 Riippumattomuus ASML:stä,…

Tapio Nissilä kirjoittaa yhdessä Niklas Nordlingin kanssa kirjaa HAR-ajattelusta eli Human Agent Relationshipista. Sen lähtökohta on että ihminen pysyy järjestelmän ankkurina silloinkin kun agentteja on organisaatiossa enemmän kuin työntekijöitä. Keskustelu alkaa kysymyksestä kuinka montaa agenttia yksi ihminen voi johtaa ja päätyy siihen että lukumäärä on seuraus hyvästä rooliarkkitehtuurista eikä tavoite sinänsä. Matkalla puretaan human in the loop naiivina ratkaisuna, sillä ihminen on tutkitusti surkea pitkäkestoisissa valvontatehtävissä, ja avataan päätöskompressiota jossa rutiinityön katoaminen kasaa saman määrän päätöksiä pienempään aikaan. Sami ja Tapio vertaavat omia second brain rakennelmiaan, kanavariippuvuutta ja sitä miksi toimivakaan työkalu ei siirry toisen ihmisen käteen. Loppupuolella käydään läpi SaaS-mallin murtuminen agenttisessa maailmassa, hallitusten governance-vastuu, EU-sääntelyn ongelmat sekä ammatillinen identiteettikriisi joka koskee yhtä lailla koodareita kuin lääkäreitä. 00:00…

Aktian pääekonomisti Lasse Corin ennustaa Suomelle 2,1 % kasvua ja kertoo, miksi käänne näyttää aidolta. Vienti, investoinnit ja kulutus piristyvät, eikä kasvu nojaa pelkkiin hävittäjähankintoihin. Jaksossa käsitellään tuottavuuden nousua, asuntomarkkinoita, velkajarrua, eläkerahastoja sekä lapselle säästämistä ja korkoa korolle -ilmiötä. 00:00 Uusi kasvuennuste ja käänteen merkit00:39 Liikevaihtovolyymit ja autokauppiaiden luottamus01:17 Vieraana Aktian pääekonomisti Lasse Corin02:34 Kasvuluku voi vielä tarkentua ylöspäin03:11 Tilastojen revisiot eri hallituskausilla04:29 Näkyykö kasvu vain hävittäjähankinnoissa05:03 Investointi ja tuonti nettoavat toisensa05:39 Hävittäjät eivät ole talouskasvun väline06:16 Puolustusmenojen laajempi vaikutus Euroopassa07:28 Kotimainen asetuotanto ja asevienti08:03 Patria paperiteollisuuden varjossa08:40 Tuottavuus nousee mutta työttömyys pysyy korkeana09:16 Miten tuottavuus lasketaan09:51 Talouden rakenne muuttui teollisuusvetoiseksi11:06 Näkyykö tekoäly vielä…

Topi Salin ja Amos Ahola pohtivat Samin kanssa miksi sosialismi on väärin neljällä tavalla. Topin ja Amoksen mediakriittinen uutissarja Neljä oikein konsepti käännetään ympäri ja käydään läpi kolme asiaa, jotka suomalaisessa sosialismissa ovat perustavalla tavalla väärin. Neuvottelija sisäpiirissä käsitellään sosialismin lisänumerona YLE. Topi arvioi sosialismin kääntävän oikeudenmukaisuuden, altruismin ja yhteisöllisyyden merkitykset päälaelleen. Amos jatkaa kannustimista ja osoittaa, miten samat rakenteet näkyvät asuntopolitiikassa, perusterveydenhuollossa ja rahapelimonopolissa. Sami päättää keskustelun tekoälyyn ja kysyy, mitä maailman korkeimmille verokiiloille tapahtuu, kun työn voi ostaa inferenssinä muutamalla kympillä kuussa. 00:00 Neljä väärin konsepti Topi Salin ja Amos Ahola 01:43 Sosialismi kääntää arvot päälaelleen 02:46 Oikeudenmukaisuus ja lopputulosten tasa-arvo 03:56 Progressiivinen verotus rankaisee ahkeruudesta 05:31 Lapsilisä ja universaalien tukien ongelma 06:08 Altruismi ulkoistetaan…

Espanjalle kuuluvalle Ceutan alueelle Pohjois-Afrikan rannikolle saapui vuorokaudessa 50 000 laitonta siirtolaista, ja tapahtuma sai eurooppalaiset päättäjät reagoimaan poikkeuksellisen nopeasti. Perussuomalaisten kansanedustaja Joakim Vigelius arvioi, miksi Espanjan vasemmistohallituksen laillistamisohjelma toimii magneettina ja miten yhden jäsenmaan päätökset valuvat vapaan liikkuvuuden kautta koko unionin ongelmaksi. Keskustelu siirtyy Suomen rajaturvallisuuslakiin, sen väliaikaisuuteen ja siihen, että viiden kuudesosan enemmistö on kiinni vain muutamasta kansanedustajasta ensi kevään vaaleissa. Vigelius avaa myös perustuslakivaliokunnan tulkintojen muuttumista sekä sitä, miksi maassa asuvan ja kansalaisen oikeuksia pitäisi hänen mielestään erottaa toisistaan. Lopuksi pöydällä ovat väestörakenteen ennennäkemätön muutos, tekoälyn vaikutus työvoimatarpeeseen ja Afrikan väestönkasvun luoma siirtolaispaine. 00:00 Ceutaan saapui 50 000 siirtolaista vuorokaudessa 01:25 Joakim Vigelius esittäytyy ja Espanjan…

Jari Kuikanmäki spent years investigating where the coronavirus came from, and his book reached print just weeks before Anthony Fauci pleaded the fifth over a hundred times in a Senate hearing. In this episode he explains why he now considers a research related origin to be beyond reasonable doubt, and why the Huanan seafood market was a cover story that Fauci himself did not believe. Sami Miettinen and Jari go through the Wuhan collaborations that tied together American funding, Chinese laboratories and the militaries of both countries, and the documents that show how long the evidence was held back. They also revisit the years of lockdowns, vaccine passports and platform censorship, and the very different truths that each country decided to believe. What is left is an uncomfortable question about the next pathogen, arriving in a world where trust in authorities is gone and artificial intelligence has made the research far easier. 00:00 Fauci pleads the fifth in Senate 01:08 Diaries leaked days before the…

Puheenaiheen toinen perustaja Rami Kurimo kertoo, miksi kaksi hänen podcastinsa jaksoa katosi YouTubesta Euroopassa juuri silloin kun CSAM chat controlista käytiin kiivainta keskustelua. Tapaus näytti ensin sensuurilta, sillä toinen kadonneista jaksoista käsitteli nimenomaan EU:n massavalvontaa ja alustojen velvollisuutta poistaa sisältöä. Selitys löytyi lopulta YouTuben poliittisen mainonnan asetuksista, mutta prosessin läpinäkymättömyys nostaa esiin isomman kysymyksen siitä, miten pieni toimija pärjää automaattisen moderoinnin kanssa ilman näkyvyyttä ja vaikutusvaltaa. Jaksossa käydään läpi myös trusted flagger järjestelmä, päästä päähän salauksen tulevaisuus, väärien positiivisten löydösten riskit ja se, miksi ongelman ydin on materiaalin tuotannossa eikä tavallisten ihmisten viestinnässä. Lopuksi puhutaan Helsingin Sanomien esseestä, joka tuomitsi suomalaisen podcastkentän laitamediaksi ja tarjosi sille samalla parasta mahdollista mainosta. 00:00 Rami Kurimo ja Puheenaihe esittäytyvät 00:39 Kaksi jaksoa…

Aleksi Paavola on reilut 10 vuotta teknologiayrittäjänä toiminut tekoälyrakentaja, joka on kouluttanut kielimalleihin niin Googlen Euroopan tiimiä kuin porukkaa Saudi-Arabiassa. Tässä jaksossa hän avaa avoimen lähdekoodin hengessä rakennetun Laki.ai MCP:n, joka yhdistää Finlexin oikeuslähteet suoraan tekoälyagentin käyttöön ja tekee luotettavasta suomalaisesta juridisesta tiedonhausta ilmaista. Keskustelu kulkee MCP:n perusteista aina siihen kysymykseen, tuoko ihminen enää lisäarvoa kehittyvälle tekoälylle. Sami ja Aleksi vertailevat Clouden, Codexin ja Copilotin työskentelytapoja, ruotivat Legoran ja Harvin kalliita suljettuja tuotteita ja pohtivat, miksi juuri Suomen juridiikassa yleiskäyttöinen malli lyö erikoistuneet kilpailijat. Lopuksi puhutaan Samanthasta, agenttiarmeijoista, lokaalista inferenssistä ja siitä, onko Euroopalla enää sananvaltaa tekoälyn aikakaudella. 00:00 Aleksi Paavola kielimallien ja tekoälyn asiantuntija 01:33 Gemini 3 ja Googlen panostukset 02:27 Miksi Laki.ai MCP on iso parannus…

Verojuristi ja oikeustieteen tohtori Janne Juusela arvioi Sami Miettisen kanssa Orpon hallituksen veropäätökset huippujuristin ja investointipankkiirin näkökulmista. Marginaaliveron lasku 52 prosenttiin, varainsiirtoveron järkeistys ja osakevaihdon uudistus saavat kiitosta, mutta suurimpana miinuksena Juusela pitää sitä, ettei perintöveroa uskallettu poistaa Ruotsin malliin. Jaksossa käydään läpi massimuijapykälä, listaamattomien yhtiöiden osinkoverotus, yhteisöveron kevennys 18 prosenttiin ja optioverotuksen uudistus, jossa vero maksetaan vasta osakkeita myytäessä. Lopuksi keskustellaan verotuksen oikeusturvaongelmista, perustuslakituomioistuimen tarpeesta ja siitä, miten tekoäly muuttaa juristin työtä. 00:00 Vieraana verojuristi Janne Juusela 01:10 Orpon hallituksen veropäätösten kokonaisarvio 02:11 Marginaalivero laski 59 prosentista 52 prosenttiin 03:06 Varainsiirtovero ja lisäkauppahinnan verotuksen järkeistys 04:36 Lisäkauppahinnat ja riskinjako yrityskaupoissa 06:09 Osakevaihdon uudistus ja…

Risto Linturi ja Kari Angeria pohtivat, mitä ihmiselle jää, kun tekoäly ja robotit tekevät työt ihmistä paremmin. Keskustelu ammentaa heidän kirjastaan Elämän tarkoitus ja tekoäly sekä Linturin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnalle kuratoimasta 2246 sivun teknologiaraportista, joka on rakennettu tekoälyn luettavaksi. Jaksossa käsitellään vallan keskittymistä, kansalaispalkan ongelmia, transhumanismia ja Euroopan riskiä jäädä Jared Diamondin pääsiäissaareksi. Sami tuo mukaan käytännön esimerkkejä tekoälytyöryhmästä ja vapaaehtoisesta androidisaatiosta. Lopuksi arvioidaan AGIn määritelmää, hallusinaatioiden syitä ja SpaceXin kaltaisia ennennäkemättömiä vallan keskittymiä. 00:00 Vieraat ja tekoälytyöryhmän esittely 02:30 Miksi Elämän tarkoius ja tekoäly- kirja piti kirjoittaa 04:06 Mitä ihmiselle jää kun kone voittaa 06:12 Androidisaatio ja työ tekoälytyöntekijän hyväksi 07:13 Transhumanismi alkoi jo kännyköistä 08:16 Karin pojan tekoälyvalmentaja voittaa ihmisvalmentajan 09:17 Tulevaisuusvaliokunta: Miten…

Neuvottelijaklubilla Otto Juote ja kansanedustaja Tere Sammallahti ruotivat kesän kuumimman poliittisen draaman eli ministeri Wille Rydmanin Stea-leikkaukset ja jakokriteerit, jotka pakottivat järjestökentän ja puolueet näyttämään korttinsa. Keskustelu laajenee Veikkauskratiaan eli mekanismiin, jossa veronmaksajien rahat kiertävät järjestöjen ja vaikuttajatoimistojen kautta takaisin poliitikkojen lobbaamiseen. Tilastokeskuksen BKT-revisiot paljastavat, että Orpon hallituksen kasvuluvut olivat luultua paremmat ja Marinin kauden luvut luultua heikommat. Lopuksi pohditaan, voisiko tekoäly korvata merkittävän osan julkisen sektorin 700 000 työntekijästä vuoteen 2031 mennessä ja miksi Suomen todelliset fundamentit, kuten syntyvyys ja osaajien maastamuutto, jäävät keskustelussa varjoon. Jakso päättyy kysymykseen, korjautuuko järjestelmä sisältäpäin vai tarvitaanko IMF kurittamaan suomalaisia. 00:00 Neuvottelijaklubissa Tere Sammallahti ja Otto Juote 00:31 Wille Rydmanin Stea-draama käynnistää kesän kohun 02:13…

Petri Kajander pohtii mitä tekoäly oikeasti on ja kutsuu sitä temuälyksi. Keskustelu kulkee paikallisista kielimalleista ja agenttisesta koodauksesta tilien yllättäviin porttikieltoihin ja tietoturvan sudenkuoppiin. Kaksikko käsittelee tekoälykuplan kestävyyttä, inferenssin hinnoittelua sekä sitä miksi malli arvaa hyvin mutta ei ymmärrä tekemäänsä. Mukana myös App Store -julkaisun realiteetit, sosiaalisen median slop ja ajatus ihmisen augumentoinnista tekoälytyöntekijöillä. Lopuksi puhutaan siitä miten avoin internet kaventuu ja miksi generalistin laaja näkemys nousee taas arvoonsa. 00:00 No niin, Petri Kajander vieraana Temuälystä 02:10 Paikallismallit Macin raudalla ja muisti 03:21 Mac Mini, OpenClaw ja paikallisagentit 04:57 Älkää lähettäkö Samille mitään luottamuksellista 05:56 Sora, TikTok ja sadan päivän haaste 07:42 Työkalut eivät tee luovaa mestaria 09:37 CS50, Python ja ensimmäiset äpit 10:56 Nootti-domainin tarina 12:46 Nuotit, Läppää ja Apple-vero 15:35 Teleporteri-vertaus ja inferenssikoneet…

Erik Åkesson and Elaine Stirling join Sami Miettinen to talk about legacy, the invisible inheritance of old systems, cultures and decisions that quietly shapes the choices an organization has left. Their book Calista's Paradox tells the story of a young jewelry designer who suddenly inherits a 120 year old gemstone company and every problem that comes with it, while a second layer turns the novella into a practical handbook on facing the past. The conversation moves from banking and aviation to the military, showing how a strong safety culture can spread too far and how the same legacy traps catch banks, armies and now artificial intelligence.Erik argues that the smartest move is rarely to burn down the old structure but to use new tools, including AI, to lift the value of everything already in place. Along the way they explore as is analysis, the hero's journey, the optimal rate of change and why risk aversion may be quietly strangling the Finnish economy. 0:00 Legacy and the Calista's paradox themes intro…

Mehiläisen johtava organisaatiopsykologi Pekka Tölli palaa studioon toista kertaa, tällä kertaa uuden kirjansa Miten olla minä kanssa. Tölli jäsentää itsenä olemisen kolmeen jännitteeseen: aitous ja mukautuminen, omat tarpeet ja toisten tarpeet sekä erillisyys ja yhteys. Keskustelu kulkee Freudista ja Jungista radikaaliin rehellisyyteen, statuspeleihin, piilosopimuksiin ja siihen, miksi avun pyytäminen on monelle vaikeampaa kuin auttaminen. Tölli haastaa ajatuksen, että aitous yksinään riittäisi, sillä säätelemätön aitous voi olla tuhoisaa. Lopulta päädytään kirjan ydinviestiin: olen oma itseni en toisista huolimatta vaan toisten ansiosta. 00:00 Pekka Tölli takaisin studiossa 01:13 Kolmiosainen teoria ja Sigmun Freud 03:19 Jungin varjo ja individuaatio 04:46 Juhana Torkin stoalainen ajatus menestyksestä ja onnesta 06:55 Liskoaivot ja tunne tietona 08:27 Harmonian illuusio ja ahdistus 09:54 Yhteisöllisyys ja urheilufanius 11:38 Radikaali rehellisyys ja sen rajat 14:03 Miellyttäminen ja päteminen 15:10 Matala…

Suomen tunnetuin temperamenttitutkija Liisa Keltikangas-Järvinen avaa, miksi käytös, joka 80-luvulla olisi tuonut luonnehäiriön diagnoosin, on nykyään kulttuurimme normi. Keskustelussa puretaan itsekkyyden ja itsenäisyyden ero, kurlingvanhemmuus, lapsuuden katoaminen ja se, miksi Suomi on maailman outlier nuorten suhteessa vanhempiinsa. Keltikangas-Järvinen esittää kovaa kritiikkiä persoonallisuustesteihin nojaavaa rekrytointia kohtaan ja selittää, miksi tunteista puhumisen kulttuuri on johtanut ahdistuksen räjähdysmäiseen kasvuun. Lopuksi pohditaan, kasvattavatko koulu ja varhaiskasvatus systemaattisesti itsekkyyteen ja mitä asialle voisi tehdä. 00:00 Liisa Keltikangas-Järvinen ja Itsekkyyden aika 01:01 Globaalius erottaa nykyisen itsekkyyden ajan aiemmista 02:01 Itsekkyys ja itsenäisyys ovat eri asioita 03:20 Narsismi kuvaa kulttuurin muutosta, ei häiriötä 05:13 Perimä, kasvatus ja kulttuurin voima 07:43 Kasvatusideologiat ohjaavat vanhempia itsekkyyteen 09:22 Helikopterivanhemmuus ja kurlingvanhemmuus…

Martin Paasi ja Sami Miettinen purkavat Tampereen sijoitusmessujen esitykset ja niiden jälkipuinnin. Paasi perustelee, miksi nollakuluinen osakeindeksirahasto vie sijoittajan tilastollisesti ylimpään neljännekseen ja miksi viidellä tuhannella eurolla voisi rahoittaa vastasyntyneen koko eläkkeen. Miettinen kertoo tekoälytyöryhmästään, joka perusteli sijoituspäätöksen analyysin ja lukujen kautta, ja avaa Hello Humans -projektin yllättävän havainnon kielimallien poliittisesta vinoumasta. Lopuksi kaksikko väittelee siitä, kannattaako Suomessa omistaa yritystä lainkaan, kun globaalin indeksirahaston saa ilman vaivaa ja siitä miksi tekoälyn megatrendi voi olla Suomelle poikkeuksellinen mahdollisuus. Mukana myös datakeskusten ja sähköntuotannon kytkös sekä Philip Aminoffin oppi kasvollisesta omistajuudesta. 00:00 Tampereen reissu ja sijoitusmessut 02:00 Suomi Euroopan toiseksi sijoittavin kansa 03:30 Kellokäyrä ja sijoittajien tuotot 05:00 Kulut vievät tuoton markkinan alle 06:00 Nollakulut takaavat ylimmän…

Pekka Virkki on kirjoittanut ensimmäisen kokonaisesityksen suomalaisen kommunismin ja sen Neuvostoliitto-suhteen historiasta. Jaksossa käydään läpi, miten liike syntyi idän kyljessä jo ennen Neuvostoliittoa, miksi marxismi-leninismi oli pohjimmiltaan venäläinen maaorjayhteiskunnan aate ja miten neuvostovaikutus ulottui SKP:n ohella muihin puolueisiin aina Kepun K-linjasta demareiden TPSL-siipeen. Keskustelussa kysytään, miksi Suomessa ei koskaan tehty lustraatiota Baltian maiden tapaan ja miksi Tiitisen lista on yhä lukkojen takana. Sami Miettinen ja Virkki pohtivat myös, ketkä ovat nykypäivän myötäjuoksijoita ja miten leninismin imperialismiteoria selittää sitä, että Iranin tai Kiinan rooli usein unohtuu julkisesta keskustelusta. Lopuksi puhe kääntyy Venäjän imperialismin nykytilaan ja siihen, kestääkö suunnitelmatalous Ukrainan droneja vastaan. 00:00 Suomalaisen kommunismin ruumiinavaus alkaa 02:49 Miksi kokonaisesitys yhä puuttuu 05:00 Lustraatio ja Tiitisen lista 07:06 Suomettunut demari ja kommunisti…

Tämä jakso on välähdys Neuvottelija Sisäpiiriin ja demo siitä, miten Sami käyttää Mac Minillä pyörivää OpenClaw-tekoälyagenttia Samanthaa sijoitusanalyysiin. Pääset mukaan Neuvottelija Sisäpiiriin ja samalla tuet Samia tilaamalla jäsenyyden tästä: 🔑https://www.youtube.com/channel/UCRI34L9OtDJuZpaWicbNXzg/join🔑 Sami kävi Tampereen sijoitusmessuilla Sijoituskerhon paneelissa. Paneelia, jossa oli myös Iida Hynnilä ja Timo Heikkilä moderoi Aleksi Kopponen. Julkisessa demossa Samantha ja muut AI-agentit pohtivat Samin Alphabet-sijoitusta Nebulan perustajan Ville Skogbergin kanssa. Agenttiparvi siirtyy sitten etsimään tekoälybuumista hyötyviä infrafirmoja ja päätyy arvosijoituskandidaattiin Nexansiin. Keskeinen oppi on second opinion -menetelmä: pelkkä yksittäinen prompti tai Excel-ajo ei riitä, vaan teesiä testataan usealla agentilla ja niiden omistajilla. Lopuksi tehdään oikea ostotoimeksianto, joka ei ole sijoitussuositus vaan esimerkki työtavasta. 00:00 Sami Miettinen esittelee Neuvottelija-sisäpiirin 00:35…

Suomen talous kääntyy ja Eurooppa herää. Keskuskauppakamarin toimitusjohtaja Juho Romakkaniemi vierailee Neuvottelijassa keskustelemassa Suomen talouden käänteestä ja siitä, mikä erottaa nykyhetken aiemmista pettymyksistä. Jaksossa käydään läpi tuoreet talousluvut, kuluttajien ja yritysten luottamus sekä hallituksen rakenneuudistusten vaikutukset työmarkkinoihin ja kannustimiin. Romakkaniemi ja Sami Miettinen pohtivat Trumpin tariffipolitiikan vaikutuksia, Euroopan puolustusyhteistyötä ja euron mahdollisuuksia globaaliksi reservivaluutaksi. Keskustelussa nousee esiin myös konkreettinen ehdotus perintöveron korvaamisesta kahden prosentin lahjaverolla sekä asuntomarkkinoiden tulevaisuus pääkaupunkiseudulla. Lopputulema on luottavainen: investoinnit liikkeellä, BKT kasvussa ja yrittäjille parhaat hetket vuosiin. 00:00 Samin alkukatsaus talouden hyviin merkkeihin 01:51 Juho Romakkaniemi vieraana Neuvottelijassa 02:31 Kauppakamarin toimitusjohtajan rooli julkisuudessa 03:05 Vientiluvut ja palveluvienti vetävät…

Jocka Träskbäck & Sami Miettinen | YEL-voitto, IMF Suomeen ja Tampereen tulevaisuus | Neuvottelija Tampereen kaupunginhallituksen varapuheenjohtaja Jocka Träskbäck kertoo, miten 50 000 allekirjoitusta kahdessa vuorokaudessa kerännyt kansalaisaloite pakotti hallituksen korjaamaan Marinin hallituksen YEL-pommin. Käymme läpi mitä uudistuksessa onnistui, miksi rahastointi on seuraava taistelu ja miksi IMF saattaa olla matkalla Suomeen. Mukana myös 280 miljardin työeläkepotti, Tampereen konepajateollisuus ja tekoälyn rooli julkisella sektorilla. Arvostaisin jos voitte tilata jakson ja antaa viisi tähteä Spotifyssä. 00:00 Sami Miettinen jakson kohokohdat 02:35 Tervetuloa Jocka Träskbäck Tampereelta 03:39 Roni Arvosen kanssa kansalaisaloite 04:09 50 000 nimeä kahdessa vuorokaudessa 06:39 Voittajat häviäjät ja arvioiden harha 07:32 Arvioverotuksen kaltainen pommi puretaan 10:36 Eläkkeensaajia enemmän kuin maksajia 11:41 Kamelin kasvattaja ja arvioiden absurdius 14:04 Marinin vapaa pudotus 2029 torjuttu 14:50…

Kaksi nuorta oikeistonaista, Perussuomalaisten nuorison pääsihteeri Liina Taussi ja Kokoomusnuorten puheenjohtaja Binga Tupamäki. Keskustelu alkaa tuoreesta puoliväliriihestä, jonka Binga arvioi liian löysäksi alijäämän ollessa kroonisesti yli 13 miljardia. Aiheina ovat oikeiston käsitepeli leikkauksista ja maahanmuutosta, kehitysapu bisneksenä. Miksi naiset luisuvat tilastollisesti vasemmalle ja mitä oikeistolaisena naisena olo maksaa? Miksi oikeistonaisena olo on vapauttavaa ja miksi erityisesti miehet arvostavat sitä? Käsittelyssä myös toksinen feminiinisyys ja juoruilun avulla tehty maineenmurha, sivistysporvariuden älyllinen epärehellisyys, tekoäly rakenteellisesti oikeistolaisena ilmiönä sekä Bingan vakavuusteoria parisuhteen toimivuudesta. Loppukaneettina veikkaus Yhdysvaltain ensimmäisestä naispresidentistä. 00:00 Sami kuvaa jakson keskeiset teemat 03:13 Liina Taussi ja Binga Tupamäki 03:58 Vasemmistonaisten reaktiot väliriiheen 04:53 Binga pitää riihtä aivan liian löysänä 06:01 Käsitepeli leikkaus…

Vasemmiston vihollinen Roni Arvonen on Kuuntelija-podcastin isäntä ja yksi Suomen nopeimmin kasvavista oikeistovaikuttajista. Jaksossa käydään läpi Ronin tunnustuksellinen kristinusko, henkilöperuuttamisyritys kokoomuksen listoilta 2021 sekä Jesse Rauhamon avaamat Yle-paljastukset DEI-koulutuksesta ja tuottajien vallasta valita vieraita. Roni nappasi Päivi Räsäsen vieraakseen 24 tuntia korkeimman oikeuden tuomion jälkeen ja kommentoi vihapuhenrikossyytösten 600 prosentin kasvua valtakunnansyyttäjä Raija Toiviaisen aikana. Keskustelussa avataan tartuntamagiaa eli illuusiota siitä, että kontroversiaalin vieraan ottaminen tahraisi isännän, ja Sami pohtii miksi vipu ei enää pure kun ohjelma on rakennettu uskottavasti. Lisäksi puhutaan Dota 2:sta, lukkopainista ja Ronin tavoitteesta tehdä 2000 pitkää jaksoa. AIKALEIMAT 00:00 Sami Miettinen tiivistää jakson koukut 03:20 Roni Arvonen vieraana 04:30 Onko Roni podcastkentän uusi Ivan Puopolo? 05:45 Herrasmieskerho Atte Kalevan ja Onni Rostilan kanssa 07:30…

Anthropic dominoi, Mythos-mallia uhkaa tietoturvaa ja Claude Code turpoaa. Miksi pienkäyttäjät heitettiin API-laskutukseen ja mihin token-ekonomia johtaa, kun valittavana on käytännössä joko ultrakapitalistinen markkinahinta tai kommunistinen jonotalous? Keskustelussa pureudutaan thin harness fat skills -periaatteeseen, reaaliaikaisen masterdatan haasteisiin ja siihen miksi pienet erikoistuneet mallit voittavat skaalassa. Edge computing palaa omalle raudalle Mac Mineistä Tesloihin, ja samaan aikaan ihmiskunnan asiantuntijuutta raavitaan globaalina bisneksenä. Lopuksi käsitellään tietoturvaa, human in the loop -periaatetta sekä Hoxhuntin ja Agionin ratkaisuja luotettavaan agenttitoimintaan. Jakson aiheena mm. - Anthropic, Mythos, Claude Code - Ohjauskerros ja työkerros - AI varastaa ihmistyön - Tekoälytyöntekijät ja agentit - Samantha ja Stöbä - rautaa rajalle ja paikalliset mallit AIKALEIMAT 00:00 Sami tiivistää jakson teemat 03:18 Mikko Alasaarela Agion ja Markus Hav Hoxhunt 04:47 Onko Claude Code…

Sanavapaus uhattuna Suomessa, Minnesotan somaliskandaali ja Iranin vaikutus MAGA:an. Hormuzinsalmen strateginen merkitys, asymmetrinen droonisodankäynti sekä Abraham Accordsin paluu lähi-itään ovat Jarkko Tontin ja Simo Lahtisen aiheita. Keskustelussa nostetaan esiin Tim Walzin ero Minnesotan somaliskandaalin seurauksena ja Päivi Räsäsen tuomion merkitys sananvapaudelle. Lopuksi pohditaan Euroopan puolustusteollisuuden heräämistä, tekoälyn kapitalistista ja kommunistista logiikkaa sekä Kiinan uhkaa demokraattiselle maailmalle. 00:00 Tervetuloa Simo ja Jarkko. Ilves kaatoi Tapparan 01:20 Hajoaako MAGA-liike Iranin sodan takia? 02:43 Ei uutta Vietnamia Iraniin 03:27 Kargin saari ja Hormuzinsalmen blokkaus 04:57 Droonit ja asymmetrisen sodan talous 07:06 Bensan hinta painaa välivaaleissa 07:55 Saudi-Arabia painostaa Trumpia iskemään 08:39 Abraham Accords ja arabiemiirikuntien kortti 09:35 Antisemitismi oikeistomedian reunalla 10:35 Minnesotan somaliskandaali ja Tim Walz 12:33 Kolmannen sektorin suojellut…

Trump neuvottelee kuin hullu mies. Iranin sota, Unkarin käänne ja neuvottelutaidon kulmakivet. Kirjailija ja neuvotteluasiantuntija Arto Heimonen saapuu Neuvottelija -kanavalle tuoreen kirjansa kanssa. Jaksossa analysoidaan Trumpin Iranin-neuvotteluita, JD Vancen tuloksetonta Pakistanin-matkaa ja Hormuzinsalmen kriisiä neuvottelutaidon näkökulmasta käyttäen Arto Heimosen uutuuskirjan Älykäs neuvottelu - viisas vaikuttaminen oppeja. Lisäksi pohditaan Unkarin vaalituloksen vaikutuksia EU:n päätöksentekoon ja MAGA-liikkeeseen. Keskustelussa syvennytään statusilmaisuun, kysymystekniikkaan, ostopuolen neuvotteluun ja tekoälyn rooliin neuvottelijan valmistautumisessa. 00:00 Arto Heimosen ja Älykäs neuvottelu - viisas vaikuttaminen -kirjan esittely 00:47 Trainers Housen kirjajulkkarit ja Jari Sarasvuo 02:16 Arton tausta juristista neuvotteluvalmentajaksi 03:15 Black belt -neuvottelukurssien dynamiikka 04:17 Statusilmaisu ja sen harjoittelu johtajilla 05:42 Overtonin ikkuna ja mielen mallit (theory of mind) 06:42…

Googlen entinen Pohjoismaiden Go-to-Market-johtaja Topi Manu näyttää miksi tekoäly on jo kauan sitten irronnut chatista ja elää nyt autoissa, roboteissa ja konenäössä. Keskustelussa käydään läpi Waymon autonomiset ajoneuvot, Geminin kehitys multimodaalisena mallina, TPU-piirien merkitys ja se miksi pelkkä mallimuisti ei riitä vaan tarvitaan semanttista hakua omalla datalla. Topi kertoo myös Fourkind-startup-taustastaan, siirtymisestään Googleen ja tulevasta muutostaan Singaporeen. Tekoäly toimii nyt työn uudelleen muotoilun kautta eikä jää vanhojen prosessien automatisoinnin välineeksi. IRL=In Real World, todellisessa maailmassa. Tekoälyn uusin pelikenttä. 00:00 Topi Manu Googlelta ja Waymon itseohjautuvat autot01:38 Tesla ja konenäkö kilpailijana02:08 Gemini 3 Flash Live ja robotiikan mahdollisuudet03:31 Googlen TPU-piirit ja Alphabetin täysi teknologiapino04:54 Anthropic, Samin Slush Deepmind vierailu06:32 Forkind-startupin perustaminen ja data science -buumi08:24 Forkindin kasvu neljälle mantereelle ja…

Salattu totuus vaurastumisesta | Martin Paasi | Neuvottelija 378. Martin Paasi palaa Neuvottelija-kanavalle kertomaan kirjastaan Salattu totuus vaurastumisesta ja siitä, miksi kulutehokas indeksisijoittaminen on matemaattisesti ylivoimainen strategia lähes kaikille sijoittajille. Jakso avaa visuaalisesti oivaltavan kellokäyrä-mallin, joka osoittaa miksi kolme neljäsosaa aktiivisista sijoittajista häviää markkinatuotolle pelkästään kulujen takia. Sami ja Martin pohtivat myös tekoälyn vaikutusta työn ja varallisuuden jakautumiseen sekä sitä, miksi pitkäjänteinen kuukausisäästäminen on paras vakuutus tulevaisuuden murrokseen. Lopuksi vertaillaan suomalaista ja ruotsalaista talousymmärrystä ja omistuskulttuuria sekä käydään läpi vasemmistolaisten varallisuusveroajatusten sudenkuopat. 00:00 Martin Paasi ja Salattu totuus vaurastumisesta 00:46 Korkoa korolle selitettynä matemaattisesti 02:06 Miksi tuotto kiihtyy eksponentiaalisesti 03:14 Kulut ja verottaja syövät tuoton kuormasta 03:39 Kellokäyrä-malli ja…

Neuvotteluklubi | Tere Sammallahti Onni Rostila Neuvottelija 377 | Sisäpiiri Iran. Viisasteluklubin perustajajäsenet Tere Sammallahti ja Onni Rostila palaavat Neuvottelija-studioon käymään läpi kolme ajankohtaista aihetta rehvakkaalla otteella. Helsingin Sanomien tutkiva journalismi on nostanut esiin kansanedustajille annettuja lahjoja, ja kolmikko pohtii missä korruption ja tavanomaisen vieraanvaraisuuden raja kulkee suomalaisessa poliittisessa kulttuurissa. Tere Sammallahti kertoo ensimmäistä kertaa julkisesti pyrkimyksestään Kokoomuksen varapuheenjohtajaksi ja avaa ajatuksensa puolueen suunnan kirkastamisesta. Lopuksi asian ajankohtaisuuden vuoksi Neuvottelija Sisäpiiri Iranin sota on mukana ilmaista pääjaksoa. Mitä Trumpin yksipuoliset sotatoimet tarkoittavat Euroopan energiaturvallisuudelle ja taloudelle. 00:00 Julkisen sektorin tehostamispotentiaali on massiivinen 01:20 Viisasteluklubin alkuperäinen kokoonpano Tere, Onni ja Sami koolla 02:01 Samin onnistunut lahjonta Terelle ja Onnille 02:21 Hesarin…

YLE vasemmalla Some oikealla | Jarkko Tontti Heikki Pursiainen | Neuvottelija 376. Heikki Pursiainen teki epävirallisen analyysin Ylen ulkopuolisten kolumnistien poliittisesta jakaumasta ja löysi selvän vasemmistopainotteisuuden talousjournalismissa. Oikeustieteen tohtori Jarkko Tontti ja valtiotieteen tohtori Heikki Pursiainen vierailevat Neuvottelija-podcastissa tarkastelemaan suomalaisen median poliittista vinoumaa. Miksi markkinaliberaali näkökulma on käytännössä kadonnut valtakunnallisesta mediasta ja mitä eroa on algoritmien ja toimittajien harjoittaman portinvartijavallan välillä? Mukana myös Sitran sosiaalisen median vinoumaa koskeva selvitys ja pohdinta onko Ylen 570 miljoonan euron vuosibudjetti perusteltu nykymediakentässä. 00:00 Runoilevat tohtorit Jarkko Tontti ja Heikki Pursiainen 01:14 Heikin analyysi Ylen ulkopuolisista kolumnisteista 02:15 Tulokset: vasemmisto yliedustettuna YLE:n talousjournalismissa 03:00 Jarkko vertaa havaintoa keisarin uusiin vaatteisiin. Doh 04:11 Rajoitteet ja…

Sijoituskerhon perustaja | Aleksi Kopponen | Neuvottelija 375. 135 000 jäsenen Sijoituskerho-yhteisön perustaja Aleksi Kopponen ja valtiovarainministeriön tekoäly-yhteistyöryhmän pääsihteeri avaa, miten tekoäly muuttaa sekä julkisen hallinnon prosesseja että yksittäisen sijoittajan arjen päätöksiä. Citrini Researchin skenaario nousee pöydälle: tekoäly kasvattaa yritysten marginaaleja, mutta romahduttaa samalla palkkatuloihin perustuvan ostovoiman. Julkisella sektorilla 510 000 henkilötyövuotta ja 5 300 organisaatiota odottavat agenttiautomaation tuomia muutoksia, mutta yhteiskunnan inertia hidastaa murrosta. Mitä yksittäinen sijoittaja voi tehdä: indeksirahasto, megatrendi-ETF vai kulta? 00:00 Aleksi Kopponen Sijoituskerhon perustaja, Ilves-virhe ;) 00:52 Miten 135 000 jäsenen Sijoituskerho-yhteisö syntyi 03:06 Sijoituskerho kulttuuri ja moderointikäytännöt 06:18 Mandatumin blokkikauppa yhteisön linssissä 09:26 Tekoäly disruptoi pörssidynamiikkaa nyt 11:44 Tekoäly sijoittamisessa graduteemana 15:46 Citrini…

Ihmistyön loppu | Juhani Mykkänen | Neuvottelija 374. Tekoäly mullistaa talouden, työn ja politiikan. Mitä se tarkoittaa Suomelle ja suomalaisille päättäjille, yrityksille ja sijoittajille? Juhani Mykkänen avaa tiensä Jufo Peltomaan singulariteettikeskusteluista GPT-hetkeen vuonna 2022, Woltin grindauksesta totaaliseen hurahdukseen tekoälyyn. Toteutuuko Citrini Researchin doomer-tuho, jossa tekoäly leikkaa yritysten kuluja, kasvattaa voittoja ja romahduttaa palkkatuloihin perustuvan ostovoiman? Vai toteutuuko vaihtoehto, jossa verotus, tulonsiirrot ja uudelleenkoulutus suunnitellaan etukenossa. Toinen osa kattaa agenttijärjestelmät, Agionin governance-kerroksen ja datakeskeisen yritysarkkitehtuurin: miten tuhansia epädeterministisiä agentteja voi käyttää turvallisesti ja suvereenisti ilman, että data karkaa hyperskalereille. Lopuksi ihmisen osa koneistossa: AI-burnout, “vielä yksi parempi prompti” -kulttuuri ja se, miksi CrossFit on Mykkäselle välttämätön vastavoima tekoälygrindille. 00:00 Juhani Mykkänen,…

Peplexity Computer roastaa Inderesin | Sami Miettinen | Neuvottelija 373. Perplexity Computer on massimuijan valinta - yli €200/kk oma tekoälytyöntekijä. Sami pyytää sitä roastaamaan Inderesin mallisalkun surkean kehityksen vuonna 2025 ja ajamaan Inderesin 6kk analyysiraporttien keskeiset kertoimet ja EBIT% napakkaan esitysmuotoon.00:00 Sami Miettinen esittelee Perplexity Computerin00:30 Tausta: Inderes-foorumin keskustelu Verneri Pulkkisen AI‑skeptisyydestä01:00 Tekoälyn käyttö Excel PowerPoint ja muissa toimistotöissä on laajaa01:30 Perplexity Computer agenttiorkestrointu virtuaalinen AI-työntekijä02:00 Hinta yli 200 euroa kuussa ja kustannusvertailu Claude Code Maxiin03:00 Inderesin mallisalkun musta vuosi 2025 alisuoriutuminen04:00 Salkusta puuttuivat defensiiviset pankki tele energia raaka aineet05:00 Ohjelmistotekki ja kasvuyhtiöiden romahdus jatkuu ja AI tehostaa älytyötä06:30 Inderesin raporttien ja datan automaattinen haku dashboard EV EBITDA ja heat map08:30 Johtopäätös AI työkalusta kelpo…

Vaarallisimmat verot alas | Sami Pakarinen | Neuvottelija 372. Verotuksen painopiste tulisi siirtää pois haitallisimmista veroista, kuten perintö- ja ansiotuloverojen korkeista marginaaleista, kohti kasvua tukevaa järjestelmää. Ruotsissa yksityinen varallisuus, kotimainen pääoma ja dynaamiset vaikutukset ymmärretään paremmin kuin Suomessa. Yhteisöveron ja marginaaliverojen alentaminen voivat pidemmällä aikavälillä vahvistaa sekä investointeja, työllisyyttä että julkista taloutta. 00:00 Johdanto ja vieraana EK:n Sami Pakarinen ​02:30 Asuntomarkkinat, omistusasuminen ja verotusajattelu ​06:14 Perintövero, Ruotsin malli ja suomalaisen keskustelun ongelmat ​10:21 Ruotsin varallisuuskehitys vs Suomi ja kotimaisen pääoman merkitys ​15:29 Suomalaisen omistajakunnan pienuus ja varakkaiden muutto ulkomaille ​19:25 Yritysten sukupolvenvaihdokset, lahja- ja perintöveron lukitusvaikutukset ​21:32 Kotimarkkinan ja paikallisen rahoituksen merkitys globalisoituvassa maailmassa ​24:55 Talouspoliittisen keskustelun…

Claude in PowerPoint | Sami Miettinen | Neuvottelija + Anthropicin Claude Code Max tekee toimistotöitä toteuttaen sekä brändiuudistuksen että Claude PowerPoint työnkulun. Sami Miettinen demoaa Neuvottelijan visuja ja analysoi lennosta 10,000 henkilön LinkedIn -verkostoaan Claudella. Ohjelmisto uusi thumbnail-kuvat, kaupalliset yhteistyöpaketetit ja työnkulut Claude in PowerPointilla, Claude Coworkilla ja Claude Codella. Video näyttää miten grafiikat lisätään PowerPointiin ja miten brändi-ilme uudistetaan askel askeleelta. 00:00 Lopputuloksen esittely ja Clauden PowerPoint työkalun käyttö 01:25 Sami Miettisen LinkedIn verkosto ja kontaktien analysointi 02:45 Kaupalliset yhteistyökumppanit 04:30 Claude in PowerPoint brändiuudistuksen visuaalinen toteutus. Hyppää tähän jos lopputulos ei kinnosta 05:25 Brändiuudistuksen MarkDown tiedostot ja visuaalinen identiteetti 06:45 Claude in PowerPoint kuvien hallinta ja tekoälyn rajoitukset08:05 LinkedIn datan upottaminen kalvoihin sekä Youtube ja Spotify kuvat 09:25…

Tekoälykoodaus huipputasolla | Markus Hav | 371 Neuvottelija. Markus Hav kuvaa tekoälykoodauksen terävintä kärkeä ja intensiteettiä. Tekoälyagentit muokkaavat ajattelua, työtä ja oppimista kiihtyvällä vauhdilla. Hav korostaa kontekstia, muistia ja intentioita sekä "codumentantaatiota" koodauksessa. 2026 on tekoälykoodauksen käännekohta varsinkin Anthropicin ja Googlen vyöryttäessä huipputyökaluja. 00:00 Anthropicin Claude Code pyyhkii tekoälypöydän 00:19 Markdown pyörittää AI:ta mutta missä on hyvä editori? 00:30 Claude Code Max tokenilompakot Markus €400/kk vs Sami €100/kk 00:57 Lex Friedmanin tylsä tekoälyjakso? 01:45 Me ei olla hei hulluja, vaan maailma syöksyy tekoälyyn 02:06 Tekoälyn eksponentiaalinen kehitys 2026 vs seesteinen 2025 02:34 Claude Coden tokenit tekevät paljon todellista työtä 03:24 Ennuste Googlen ja Geminin noususta ja miksi se oli loogista jo vuosi sitten 04:09 Googlen data, piirit ja mallit yhdistyvät ylivoimaiseksi kokonaisuudeksi 05:04 Asennetaan Open Claw Samin Mac Miniin! 05:42…